Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta otti tiistaina jyrkän kannan siihen, kuinka metsien hiilinielut lasketaan EU:n ilmastopolitiikassa. Suomen ajama linja hävisi äänestyksessä selvästi.
Valiokunta esittää, että metsien käyttöä vertaillaan ajallisesti vuosiin 2000–2012. Koska Suomessa ollaan lisäämässä hakkuita tuonaikaisia suuremmiksi, laskentatapa on johtamassa siihen, että Suomen metsiä ei pidettäisi hiilinieluina. Vaikka siis suomalaismetsien hiilivaranto kasvaisikin edelleen, Suomi voisi joutua ostamaan hiilinieluyksiköitä tai vastaavia päästöoikeuksia muualta.
Jos valiokunnan linjaus jää voimaan, Fagerblomin mukaan se on Suomelle hankala kahdesta syystä: Suomen maine kärsisi ja valtion kustannukset kasvaisivat.
– Suomessa metsävarat tulevat jatkossakin kasvamaan voimakkaasti. Siitä huolimatta tämä laskentatapa antaa ymmärtää, että Suomessa syntyisikin päästöjä, ja se on hankala asia. Se aiheuttaa väärinkäsityksiä. Maailmalla saatetaan ymmärtää asia niin päin, että Suomen metsävarat ovatkin pienenemässä.
Kustannuksia hankala arvioida
Jos metsävarat aletaan hakkuiden vuoksi laskea käytännössä päästöksi, Suomen pitää kuitata se tavalla tai toisella.– Tietysti kaikki tavat saattavat tulla kalliiksi ja ovat joka tapauksessa hyvin epäoikeudenmukaisia. Jos Suomen pitää ostaa nieluyksiköitä maista, joilla on pienempi nielu kuin Suomella, koko tilanne on aika tragikoominen.
Mahdolliset kustannukset tulisivat ensisijaisesti valtion maksettaviksi, koska EU:n hiilinielulainsäädäntö koskee nimenomaan jäsenvaltioita, ei niissä toimivia yrityksiä.
Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas. (KUVA: Metsä Group)
– Toistaiseksi tämä on niin spekulointiasteella, että kukaan ei osaa edes arvailla Suomen mahdollisia kustannuksia, Fagerblom sanoo.
Päästöoikeuksien ostamisesta Suomelle mahdollisesti aiheutuvat kustannukset riippuvat monista tekijöistä, kuten päästöoikeuden hinnasta ja EU:n ilmastopaketin eri osista, sanoo kansainvälisten asiain neuvos Aulikki Kauppila maa- ja metsätalousministeriöstä.
Kauppilan mukaan meneillään oleva tilanne on tuonut alalle epävarmuutta, joka saattaa esimerkiksi viivästyttää investointeja. Esimerkiksi kiinalaisomisteinen Kaidi suunnittelee Kemin Ajokseen suurta biojalostamoa. Maaseudun Tulevaisuus kertoi sen rakennustöiden viivästyvän, kunnes EU:n bioenergialinjasta päästään varmuuteen.
Suomessa on käynnissä muitakin suuria biomassahankkeita, jotka ovat Suomen hallituksen metsänkäyttöpolitiikan taustalla. Esimerkiksi Metsä Group rakentaa Äänekoskelle suurta biotuotetehdasta, jonka on tarkoitus käynnistyä ensi kuussa.Maailmalla saatetaan ymmärtää asia niin päin, että Suomen metsävarat ovatkin pienenemässä.
Fagerblomin mukaan mahdolliset metsäalan yrityksille koituvat lisäkulut olisivat välillisiä, esimerkiksi veroja. Ne ja nielujen laskentatavasta aiheutuva mainehaitta voisivat heikentää Suomen kiinnostavuutta toimintaympäristönä.
Puunkäyttöä ja metsien hakkaamista EU ei voi suoraan kieltää.
Laskelmat osin sattumanvaraisia
Kauppila sanoo ongelman olevan se, että hiilinielujen muutokset ollaan laskemassa tiettyjen vuosien perusteella. Koska hakkuiden määrät ovat vaihdelleet eri vuosina, laskelmat ovat sattumanvaraisia.– Esimerkiksi vuonna 2009 meillä oli metsäteollisuuden lakko, jonka vuoksi hakkuut olivat siksi hyvin pieniä. Ruotsi taas sattui hakkaamaan samana aikana paljon. Siksi sille nyt hyvitettäisiin sitä, että se on aiemmin hakannut paljon. Sehän on epäreilua, Kauppila selittää.
Suomi on yrittänyt ajaa mallia, jossa huomioon otettaisiin myös nykyisten politiikkatoimien vaikutukset, esimerkiksi uuden metsän istutus ja metsän kasvua nopeuttava metsänhoito.
Kauppilan mukaan järkevää hiilinielujen laskutapaa on ollut todella hankala saada aikaan, koska EU-maat ovat hyvin erilaisia metsien suhteen ja metsien merkitys sekä niiden kunto vaihtelevat hyvin paljon.
Kriittisiä argumentteja
Juha Sipilän hallituksen tavoitteet kasvattaa metsien biomassan käyttöä tuntuvasti ovat olleet vastatuulessa europarlamentin valiokunnassa, mutta ne ovat herättäneet voimakkaita kriittisiä argumentteja myös Suomessa.Esimerkiksi maaliskuussa 68 ilmasto- ja ympäristöasioihin perehtynyttä professoria, dosenttia ja tutkijaa laativat yhteisen julkilausuman, jonka mukaan hallituksen metsänkäyttöpolitiikka kiihdyttää ilmastonmuutosta ja vähentää luonnon monimuotoisuutta.
Allekirjoittajien mukaan puun poltto ei ole hiilineutraalia, vaan sen sijaan puunkorjuun lisääminen pienentää metsien hiilivarastoja verrattuna tilanteeseen, jossa puuta korjataan vähemmän. ”Ilmakehän kannalta puunkorjuun nielua pienentävä vaikutus rinnastuu päästöihin”, julkilausumassa todetaan.
Fagerblomin mukaan keskustelu on ollut erikoista, ja hän moittii sitä Suomi-keskeisyydestä.
– Tuotteita tehdään pääasiassa globaalia kysyntää varten, ja metsäteollisuuden päätuotteista 90 prosenttia viedään ulkomaille. Mikäli emme Suomessa niitä tuotteita tee, joku muu tekee ne jossain päin maailmaa. Siinäkin tapauksessa puita korjataan jossain päin maailmaa, ja on aika kyseenalainen ajatus, että puita ei pitäisi kaataa Suomessa vaan Venäjällä tai Ruotsissa.
Tilanne kehittyy vielä
EU-parlamentin näkemys asiasta voi kääntyä vielä toisenlaiseksi, Fagerblom muistuttaa. Hänen mukaansa esimerkiksi EU-parlamentin teollisuus- ja energiavaliokunta sekä maatalousvaliokunta ovat olleet enemmän Suomen näkemysten kannalla.– Uskon, että kelkkaa saadaan vielä käännettyä niin, että tästä ei aiheudu Suomelle valtiona sen kummempaa ongelmaa.
Kauppilan mukaan Suomen tukena on toistakymmentä metsäistä maata, joiden kaikkien mukaan valiokunnan esittämä malli rankaisee kohtuuttomasti metsäisiä maita.
– Valiokunnan ratkaisu ei vielä sanele lopputulosta, vaan se on vielä monien neuvottelujen takana.
Parlamentin kantaa asiaan odotetaan syyskuussa. Sen jälkeen parlamentti, komissio ja jäsenmaat neuvottelevat lopullisen päätöksen. Kauppilan mukaan tavoite on, että tämä tapahtuisi ennen vuodenvaihdetta.