Pohjoisen metsissä on potentiaalia - Veljekset Vaara ja Vaaran Metsä uskovat Lapin metsien tulevaisuuteen

Veljekset Vaara Oy ja sen uusi metsäorganisaatio Vaaran Metsä Oy ovat esimerkkejä Lapin ja pohjoisen Suomen mahdollisuuksista rakentaa menestyksen visioita ja laittaa ne toimeksi; kääntää asioita oikeaan asentoon – tarvittaessa.

Siinä missä hitaasti kasvava metsä on sellutehtailijalle tarkkojen laskelmien paikka, tervolalaiselle Veljekset Vaara Oy:n saha- ja höyläämötoiminnalle se on kilpailuvaltti. Yrityksen jalostuskoneiston läpi kulkee vuosittain liki 150000 m3 tukkeja. Osa yhtiön toiminnasta on perinteistä vientisahausta, kohteina mm. Egypti, Algeria, Englanti ja Kiina. Kasvava osuus jalostetaan pidemmälle, sahatavaraa arvokkaammaksi lopputuotteeksi, paneeleiksi ulko- ja sisätilojen verhoukseen. Tämä selittää Veljekset Vaara Oy:n kiinnostuksen lappilaisiin luonnonkuusikoihin. Sieltä saadaan tiivissyistä terveoksaista puuta paneelien raaka-aineiksi.

Tuotekehitystä ja yhteys loppukäyttäjään

Jukka Vaara (kuva) johtaa yrityksessä markkinointia, myyntiä ja niiden kehittämistä. Oli helppo arvata, mihin Veljekset Vaaran saha tekee lähitulevaisuudessa panostuksiaan: myyntijohtaja saapuu tapaamiseen kädessään pätkä palosuojamaalattua ulkoverhouspaneelia.

”Meillä verhoustuotteet voidaan käsitellä palosuojamaalauksella ja sen päälle vielä pinnoittaa väli- tai pintamaalilla. Viimeisin innovaatio on valmiiksi käsitellyn paneelin naulaustekniikka, jossa naulankannat piiloutuvat pontin sisään. Menetelmä edellyttää erityistä tarkkuutta mitoituksen osalta.

Verhoustuotteet myydään jälleenmyyntiverkoston kautta, toistaiseksi pääasiassa kotimaahan. Moninkertainen paneelien pintakäsittely kasvattaa läpimenoaikaa ja lisää materiaalikustannuksia, mutta tällä tavalla pääsemme kiinni loppukäyttäjään, omakotitalon omistajaan, puukerrostalon rakentajaan tai talotehtaaseen”, kertoo Jukka Vaara.

Jalostusasteen parantuessa myös tavarasta saatava hinta kasvaa. Kuinka moninkertainen on loppuun saakka käsitellyn paneelin kuutiohinta raakapintaiseen sahatavaraan verrattuna? Sitä Jukka ei paljastanut, ei kuitenkaan kokonaan tyrmännyt valistuneita arvauksia. Kyllä siinä eroa on. 

Omia lähiajan tavoitteitaan Jukka Vaara maalailee: ”Jälleenmyyntiverkoston täydentämiseen on panostettava, etenkin eteläisessä Suomessa ja Pirkanmaalla. On hyvä merkki lisääntyneestä kysynnästä ja tunnettuuden paranemisesta, kun rakentajilta tulee ympäri maata kyselyitä meidän tuotteiden jälleenmyyjistä. Olemme yhtiössä tehneet päätöksen myynnin ja markkinoinnin tehostamisesta. Tästä eteenpäin suuntaamme viestimme myös loppukäyttäjälle, talonsa verhoilua suunnittelevalle asiakkaalle. Mainonta on yksi keinoista.” 

(kuva: Tukkien lumivarasto.)

Samanlainen saha, erilainen meininki

Tämä oli hiukan erilainen vierailu sahalaitokselle. Lähestulkoon aina sahojen esittelyn ja ylpeilyn fokus on tekniikassa, tuotannon apparaatissa. Veljekset Vaara Oy:ssä tuotanto on yhtä lailla loppuun saakka ajateltua ja mitoitettua. Puu kulkee tarkan laatu- ja dimensiolajittelun jälkeen vannesahalinjan läpi lajitteluun, kuivaamoon, paketointiin ja osa höyläämöön. Tunnelma on se tuttu: sahurit istuvat mukavissa tuoleissaan ja tuijottavat monitoreihin. Puu huilaa. Mutta: työtä Tervolan keskustan kupeessa sijaitsevassa sahalaitoksessa tehdään ajatellen myös loppukäyttäjää, tavallista talonsa rakentajaa tai ehostajaa, Jaskaa ja Mattia, Raumalla sekä Ranualla. Siinä on se ero.

Vaaran Metsä Oy

Kemijärven sellutehdashanke on Pohjois-Suomessa yleinen puheenaihe. Tiedetään jo varmasti, että tehdas tulee. Puuvirrat kääntyvät, rekkaralli kohti rannikkoa hiljenee. Seudun hakkuusäästöt tulevat hyötykäyttöön.

Viime syksynä Veljekset Vaara Oy perusti yhtiön nimeltä Vaaran Metsä Oy. Se on sahan puunhankintaorganisaatio, jonka tehtävänä on hankkia puuta suoraan metsänomistajilta ja toisaalta tiivistää perinteistä yhteistyötä alueen muiden metsäyhtiöiden kanssa. Tavoitteena on parempilaatuinen saha- ja höylätuotteiden raaka-aine, tasaisempi toimitusvirta ja -varmuus.

Sellutehdasspekulaatiot päätöksen taustalla lienevät sivuseikka. Uuden yhtiön puunkorjuu käynnistyi jo ennen vuodenvaihdetta. Tulikaste puunhankinnan kovassa kilpailussa on siis hankittu. Metsäoperaatioita Vaaran Metsä Oy:ssä pyörittää kaksi alan tehtävissä kouliintunutta hankintaesimiestä. Tervolasta katsottuna Sauli Kaltakarin vastuualue painottuu Länsikairan suuntaan ja Erkki Kallion idemmäksi, Rovaniemen ympäristöön.

(kuva: Sauli Kaltakari (vas.) ja Komatsu Forestin pohjoisen piiripäällikkö Raimo Nieminen.)

”Puun osto ja yhteydet metsänomistajiin ovat avautuneet hienosti, puuta tarjotaan ja meistä ollaan kiinnostuneita, vajaa kolmannes puumäärästä on omaa hankintaa, kertoo Sauli Kaltakari.

Hänen mielestä paikallisuus on hyvä argumentti puukauppaa hierottaessa. Aina puukaupassa hinta on jollain tasolla ratkaisemassa, tukin hintaa tuijotetaan ja kuitupuupinon pöllien läpimittaa tarkastellaan kriittisesti.

(kuva: Erkki Kallio.)

”Tukin korkea saanto on meidän vahvuus”, muistuttaa puolestaan Erkki Kallio ja heijastaa PC:ltään seinälle metsässä työskentelevien hakkuukoneiden apteerausta ohjaavia apt-tiedostoja. Niissä sahan tarpeet ja tukkiosan maksimaalinen hyödyntäminen on otettu huomioon. ”Tuloksia voi jo nyt vertailla sahan tukkivarastolla: vaikka keskipituus on kasvanut, kuitupuun osuus on vähentynyt”, sanoo Erkki Kallio.

(kuva: Katkonnassa on eroja.)

Artikkeli www.komatsuforest.fi -sivuilta