Selvitys: Kivihiilikiellosta vuonna 2030 vaikutuksia vain muutamalle energiayhtiölle, kielto vuonna 2025 toisi merkittäviä kustannuksia usealle

Työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman selvityksen mukaan kivihiilen käytön kieltäminen energiantuotannossa vuonna 2030 aiheuttaisi energiayhtiöille vain vähäisiä vaikutuksia. Tämä kuitenkin edellyttää, että biomassaa kivihiilen korvaamiseksi on saatavilla myös pääkaupunkiseudulle kohtuulliseen hintaan.

Sen sijaan vuonna 2025 voimaan tullessaan kielto aiheuttaisi huomattavia taloudelliset vaikutuksia erityisesti Helsingissä, Vaasassa, Espoossa ja Vantaalla, ja kivihiiltä korvattaisiin biomassa lisäksi merkittävissä määrin myös kaasulla.

Pöyry Management Consulting Oy:n selvitys kivihiilen energiakäytön kieltämisen vaikutuksista luovutettiin asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle 27.3.2018. Ministeri arvioi selvityksen tuloksia ja hankkeen jatkoaskelia luovutustilaisuuden tiedotteessaan.

Pöyry arvioi kivihiilen kiellon vaikutuksia erityisesti kaukolämpöverkoissa ja teollisuuskohteissa, joissa sitä on käytetty viime vuosina merkittäviä määriä. Isompia käyttökohteita on kahdeksalla paikkakunnalla, ja ne kattavat 90 prosenttia energiantuotannossa käytetystä kivihiilestä. Suurimpia näistä vuonna 2016 olivat Helsinki, Naantali, Espoo, Vantaa, Vaasa ja Lahti.

Kivihiilen energiakäytön kieltämisellä vuonna 2030 olisi kustannusvaikutuksia lähinnä Vaasassa ja Helsingissä, jossa se edellyttäisi korvausinvestointien aikaistamista. Muut kivihiiltä pääpolttoaineena käyttävät energiantuotantolaitokset arvioidaan korvattavan ennen vuotta 2030.

Kivihiilen energiakäytön kieltäminen vuonna 2025 aiheuttaisi merkittäviä vaikutuksia kaukolämmön tuotannossa erityisesti Vaasassa ja Helsingissä. Kielto vuonna 2025 aiheuttaisi lisäkustannuksia myös Espoossa, Vantaalla ja Turun seudulla, mutta huomattavasti vähemmän kuin Vaasassa ja Helsingissä. Kiellon yhteenlaskettu kokonaisvaikutus voisi selvityksessä käytettyjen oletusten perusteella nousta 200 miljoonaan euroon vuosina 2024–2033.

Arvion mukaan kivihiilen hintakilpailukyky heikkenee tulevaisuudessa. Sen kieltämisestä aiheutuisi kuitenkin yhtiöille kustannuksia ennenaikaisista korvausinvestoinneista, mahdollisesti korkeammista tuotantokustannuksista, nykyisten laitteistojen ennenaikaisesta käytöstä poistosta ja lisäinvestoinneista olemassa oleviin laitoksiin.

Kiellon taloudellisia vaikutuksia vähentää se, että kivihiiltä käyttävän lämmöntuotannon kapasiteetti laskee markkinaehtoisestikin merkittävästi vuoteen 2030 mennessä, korvausinvestointien ajoittuessa kuitenkin pääosin 2020-luvun loppupuoliskolle. Kivihiilen energiakäyttö vuonna 2016 oli 22 TWh, mutta vähenisi vuoteen 2025 mennessä arviolta 5–7 terawattituntiin ja olisi enää 3,5 TWh vuonna 2030. Kivihiiltä käyttävä kaukolämmöntuotantokapasiteetti laskisi vastaavasti 2 055 MW:stä, 1 100 megawattiin vuonna 2025 ja 480 megawattiin vuonna 2030.

Nykyisen hallitusohjelman mukaan kivihiilen käytöstä luovutaan energiantuotannossa 2020-luvun aikana. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan nykyisen hallituskauden aikana valmistellaan hallituksen esitys laiksi, jolla säädetään siirtymäaika kivihiilen energiakäytöstä luopumiselle vuoteen 2030 mennessä. Ministeri Tiilikainen pyysi Pöyryä tarkastelemaan myös tilannetta, jossa kivihiilen käytöstä luovuttaisiin jo vuonna 2025.

Lisätiedot verkossa:

Kivihiilen käytön kieltämisen vaikutusten arviointi (Pöyry Management Consulting Oy:n raportti)

Selvityksen tulosten tiivistelmä (Pöyryn ppt-esitys tiedotustilaisuudessa)