PUUKAUPASSA HYVÄ STARTTI - TASAPUOLINEN KILPAILU MENESTYKSEN AVAIN

Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat tammi-helmikuussa yksityismetsistä 6,2 miljoonaa kuutiota puuta, mikä oli 21 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana ja 46 prosenttia enemmän kuin vastaavan ajan kymmenen vuoden keskiarvo. Puukaupan reipas alku osoittaa, että puulla on hyvä kysyntä. Alkuvuonna on kysyntää erityisesti kelirikkoaikana korjattavista kohteista.

Tukkien ostomäärä oli 2,6 miljoonaa kuutiota, mikä on 49 prosenttia enemmän kuin keskimäärin tammi-helmikuussa kymmenenä edellisenä vuotena. Myös kuitupuun ostomäärä, 3,4 miljoonaa kuutiota, oli 44 prosenttia enemmän kuin keskimäärin vastaavana ajanjaksona.

Raakapuukustannusten nousu syö kilpailukykyä

Kuusitukin kantohinta on noussut 5 prosenttia viime vuoden helmikuusta ja mäntytukin sekä havukuitupuiden 3 prosenttia. Pöyryn kansainvälisen kustannusvertailun perusteella Suomessa on kilpailijamaihin verrattuna korkeat puukustannukset. Kustannusten nousu heikentää kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.

Helmikuussa mänty- ja kuusitukista maksettiin keskimäärin 54–56 euroa kuutiolta, mutta hinta vaihteli alueittain ja hakkuutavoittain 36 ja 59 euron välillä. Koivutukin keskihinta oli 42 euroa kuutiolta ja vaihteli 30 ja 45 euron välillä. Kuitupuiden keskikantohinta oli 15–17 euroa kuutiolta ja hinta vaihteli 9 ja 19 euron välillä.

Kantohintojen vaihteluun on useita syitä. Hintatasoon vaikuttavat korjattavan puuston kokonaismäärä, puun laatu, runkojen koko, hakkuutapa, metsä- ja kaukokuljetusmatka, maasto sekä korjuuajankohta. Tämän vuoksi puun hinta saattaa vaihdella merkittävästi jopa vierekkäisillä kohteilla.

Metsähakesähkön tuesta luovuttava

Teollisuuden puunkäyttö on kasvun tiellä ja se tarjoaa suuret mahdollisuudet niin metsäalalle kuin koko kansantaloudelle. Reilun ja tasapuolisen kilpailun varmistaminen puumarkkinoilla on ehdoton menestyksen edellytys. Puukaupan tukeminen tiettyä käyttötarkoitusta varten ei edistä vapaata kilpailua.

”Lisääntyvän sahauksen sivutuotteena syntyvä puru ja kuori on saatava hyötykäyttöön. Nyt valtio haaskaa vuosittain kymmeniä miljoonia euroja metsähakkeella tuotetun sähkön tukemiseen, jolloin markkinaehtoisesti tuotetulle purulle ja kuorelle ei ole kysyntää. Käyttötarkoituskohtaisen metsähakkeen sähköntuotantotuen sijaan kannattaa yhteiskunnan panoksia laittaa pieniläpimittaisen puun markkinoille tulon vahvistamiseen. Tästä toiminnasta hyötyvät tasapuolisesti kaikki puun käyttömuodot”, sanoo Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo.

Metsäalan odotukset kohdistuvat metsävaratiedon parempien hyödyntämismahdollisuuksien realisoitumiseen ja muihin digitalisaation tarjoamiin hyötyihin. Sähköisen puukauppapaikan aukeaminen tänä keväänä luo erinomaisen perustan aikaansaada uusia ja innovatiivisia toimintamalleja metsäalalle.

 

Lisätietoja antavat:

Tomi Salo, metsäjohtaja, Metsäteollisuus ry, puh. 045 875 8911

Anu Islander, metsäasiantuntija, Metsäteollisuus ry, puh. 040 729 3678