Kasvavien metsävarojen Suomi tarvitsee oikeanlaista metsäpolitiikkaa
11.04.2017 18.00
Suomella on merkittävät metsävarat eli metsät ovat suuri hiilivarasto. Metsävarat ovatkarttuneet siitä huolimatta, että puuta on käytetty erilaisten tuotteiden valmistukseen.
Metsät toimivat hiilinieluna siinä tapauksessa, että metsien hiilivarasto kasvaa. Tällöin
puuston kasvu sitoo enemmän hiiltä kuin mitä hakkuut ja lahoaminen vapauttavat.
Suomen metsät ovat olleet vuosikymmenien ajan voimakas hiilinielu ja ovat nielu myös
jatkossa. Metsämme toisin sanoen viilentävät ilmastoa, koska puusto poistaa hiilidioksidia
ilmakehästä.
Komission ehdotus nielupolitiikaksi (LULUCF)
Komission ehdottama nielupolitiikka on Suomen talouden, metsäpolitiikan sekä energia- ja
ilmastopolitiikan kannalta aivan keskeinen. Valitettavasti komission esitys sisältää uhkakuvia
Suomelle ja biotaloudelle.
Karkeasti ottaen komissio haluaisi, että jäsenvaltioiden nielut olisivat yhtä suuret kuin jaksolla
1990-2009. Suomelle tuo ajanjakso ei ole hyvä. Maatamme koetteli lama ja murrosta
läpikäyneellä metsäteollisuudella oli alhaisen tuotannon vuosia. Tämän vuoksi puunkäyttö oli
useana vuotena vähäistä ja nielut olivat jättimäiset. Ei ole mieltä tavoitella samaa tilannetta
tulevaisuudessa.
Suomella on jatkossakin isot nielut, mutta mikäli ne olisivat pienemmät kuin
vertailujaksolla olleet jättinielut, niin maamme saisi päästösanktion. Toisin sanoen, Suomen
kasvavat metsävarat viilentävät ilmastoa, mutta laskennallisesti metsät olisivat päästöjä.
Asetelma ei ole oikeudenmukainen. Suomen pitäisi kompensoida laskennalliset päästöt
kiristämällä päästötavoitteitaan muilla sektoreilla tai ”ostamalla nieluja” muilta jäsenvaltioilta.
Metsäteollisuuden mielestä Suomen on saatava asettaa nielutavoitteensa siten, että
kansallisesti määritellyt hakkuumahdollisuudet voidaan toteuttaa ilman sanktioita, etenkin kun
Suomen metsävarat jatkavat kasvuaan.
Puu on energiantuotannossa nollapäästöistä (hiilineutraalia)
Puun aiheuttamat päästöt lasketaan maankäyttösektorilla. Käytännössä kaadettu puu
lasketaan päästöksi, koska voidaan perustellusti olettaa, että jossain vaiheessa puu
lahoaa tai poltetaan bioenergiaksi.
Jotta puun aiheuttamia päästöjä ei laskettaisi kahteen kertaan, niin puun päästökerroin
energian tuotannossa on nolla. Komission LULUCF-ehdotus säilyttäisi puun päästöttömyyden
energiantuotannossa.
Mikäli puun päästöt laskettaisiin myös energiantuotannossa, niin se antaisi fossiilisille
polttoaineille etulyöntiaseman ja kasvihuonekaasupäästöjä koskevien laskelmien lopputulos
olisi väärä.