Hakealan yrittäjä ja vaikuttaja Tommi Lahti: Metsähakkeen kysyntä kasvaa talvisin - kausivaihtelujen tasaaminen yksi haasteista

Talvella lämmityskauden keskellä metsäenergiayrittäjillä riittää töitä. Silti kotimaisen puhtaan metsäenergian käytön lisäämistavoitteiden saavuttaminen vaatii paljon muutoksia ja asioiden eteenpäin viemiseksi tarvitaan myös valtiovallalta oikeita päätöksiä.

(kuva yllä: Talvella lämmityskauden keskellä metsähaketta tuotetaan suurella volyymilla lämpölaitosten tarpeisiin. Kausivaihtelu on kuitenkin suurta ja kesällä työt ovat vähissa.)

Pakkasten paukkuessa lämpölaitokset nielevät metsähaketta suurella volyymilla mikä on hyvä asia. Silti urakoitsijat ovat kovilla; kalustolla joudutaan ajamaan välillä aivan liian kylmässä mikä tietää kalliita remontteja sekä työskentelemään 7 vuorokautena viikossa jopa ympäripyöreitä päiviä, jolloin palkka ym. kulut karkaavat käsistä - myös työ- ja ajoaikalaitkin tulevat koko ajan vastaan. 

(kuva: - Kotimaisen metsäenergian hyödyntämisessä olisi valtavasti potentiaalia mutta rakenteisiin tarvitaan muutoksia, vaatii Tommi Lahti.)

- Metsäenegia-alan yksi isoin ongelma on kausivaihtelu. Puolisen vuotta mennään ihan täyttä ja sitten kalusto seisoo puolet vuodesta eikä kuljettajille ole töitä. Alalla on eletty pitkään todella haastavia aikoja kun kotimaisen hakkeen kysyntä oli jopa talvisinkin melko alhaalla, tuontihake ym. polkivat hinnoittelua ja laitokset käyttivät edullisempia fossiilisia polttoaineita  kuten kivihiiltä. Nyt kun hakkeen kysyntä on lähtenyt kasvuun niin monella alan urakoitsijalla on ongelmia jopa siihen vastaamisessa, sillä kalustoa on jouduttu vähentämään pitkän huonon ajan ja kausivaihtelun takia. Ja jos vaikka hakkuri hajoaa niin varakonetta ei löydy, jolloin huoltovarmuus vaarantuu. Tuotantoketjussa on koko ajan yhä vähemmän euroja jaossa ja yrittäjien tilanne kiristyy entisestään. Tämä kaikki on täysin ristiriidassa Suomen ja EU:n tavoitteiden kanssa, joilla pyritään merkittävään fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen tai pitkällä aikavälillä jopa kokonaan lopettamiseen, sanoo Tommi Lahti, joka toimii hakealan yrittäjänä ja laitevalmistuksestakin on kokemusta vuosikymmeniä - lisäksi hän toimii Koneyrittäjien liiton energiavaliokunnan varapuheenjohtajana. 

Urakoitsijat ajettu ahtaalle

Merkittävä osa energia-alan urakoitsijoista tekee tappiota ja voittoa tehdään koko alalla kokonaisuudessaan todella vähän.

- Kun katsoo hakealan yritysten tuloksia niin keskimääräisesti ei investointeja oikein enää voisikaan tehdä. Mutta silti korvaavia todella kalliita laitehankintoja on pakko tehdä ja myös tulevaisuuteen löytyy vielä onneksi uskoa, vaikka markkinoiden heilahtelut vain jyrkkenee entisestään ja tulevan lukeminen on mahdotonta. Aika iso osa urakoitsijoista on lisäksi viime vuosina purkanut kalustomäärää mikä osaltaan vääristää kuvaa taloudellisesta tilanteesta. Hyvä kysymys onkin että kauanko voidaan pysyä hengissä toimintoja pienentämällä, kysyy Lahti. 

Huoltovarmuuskin vaarassa

Hakkeen hinnoittelussa on tapahtunut hieman korjausta oikeaan suuntaan, mutta se ei vielä riitä urakoitsijoiden tilanteen korjaamisessa.

- Hinnan korjausliikkeet tulee aivan liian hitaalla viiveellä ja isot asiakkaat saavat oikeastaan sanella hintatason urakoitsijoiden kantaessa sitten riskit. Muutaman vuoden ajan meillä oli ylitarjontaa hakkeesta ja energiapolttoon kelpaavista metsäteollisuuden sivutuotteista. Viime talvi muutti tilanteen kysynnän kasvaessa merkittävästi jolloin kaikki varastot sivutuotteineen käytettiin pos. Ja kun hakevarastoja ei ole saanut tehdä, konekapasiteettia on vähemmän eikä metsäkonepuolella ole enää energiapuun tekijöitä nimeksikään sellu- ja sahapuun kysynnän ollessa historiallisen kovalla tasolla, ollaan lämpölaitosten huoltovarmuuden kanssa todella krittisessä vaiheessa. Tilanteen pelastaa tällä hetkellä oikeastaan vain erittäin hyvä turvekesä 2018, huomauttaa Lahti. 

Metsähakkeen käytön tavoite ei toteudu

Kansallisessa metsäohjelmassa ja Valtioneuvoston selonteossa kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta on asetettu metsähakkeen käytön tavoitteeksi 13,5 miljoonaa kuutiota vuoteen 2020 mennessä.

- Tällä hetkellä ollaan jossain 8 miljoonassa kuutiossa joten tuo tavoite ei tule lähellekään toteutumaan. 2010-luvun alussa tehdyissä päätöksissä olisi pitänyt pysyä mm. investointitukien suhteen koko vuosikymmen, niin tavoitteeseen oltaisiin päästy. Myös esimerkiksi tuulivoimatukia olisi ollut järkevämpää kohdistaa puusähkön tuottamiseen kesäaikaan, mikä olisi tasannut alan kausivaihtelua sekä luonut valtavasti työpaikkoja maakuntiin. Seuraavan hallituksen toiminnan suhteen olen melko positiivinen, sillä viimeisen viiden vuoden aikana oikeastaan kaikki virheelliset päätökset metsäenergian suhteen on jo tehty, joten asiat eivät voi kun parantua, naurahtaa Lahti. 

Markkinavoimat ohjaa murroksen kautta

Markkinavoimat ohjaavat Lahden mukaan aina lopulta asiat oikeaan uomaan, mutta järkevillä poliittisilla päätöksillä kaikki olisi sujunut kivuttomammin kun pyrimme osaltamme  hidastamaan ilmastonmuutosta sekä myös tavoittelemaan suurempaa energia omavaraisuutta - samalla työllisyyttä ja yrittäjyyttä lisäten. 

- Ennakointi ja tasainen asioiden rakentaminen on aina järkevämpää kuin murrosten ja kriisien aiheuttamat rajut pakolliset muutokset, Lahti muistuttaa.

Potentiaalia olisi

Meillä on Suomessa valtavat metsävarat, jotka tarjoavat puhdasta energiaa samalla kasvavina hiilinieluina toimien.

- Tanskassa on tehty päätös kivihiilen korvaamisesta hakkeella sekä maakaasun pelletillä lyhyessä ajassa. Ja kun Kööpenhaminan ja Tukholman kokoiset kaupungit pystytään lämmittämään pääosin jo puulla, niin on ihme että osaaminen katoaa itäänpäin mentäessä, pohtii Lahti.