Väitös: Puurakentamista halutaan edistää, mutta miksi puukerrostalo on edelleen Suomessa harvinaisuus?14.11.2022 13.00
Puun käyttö tuo kestävää kehitystä rakentamiseen, mutta teollisen puurakentamisen yleistymistä vaivaavat korkeaksi koetut kustannukset sekä laatuun liittyvät ennakkoluulot, ilmenee Jaakko Jussilan uudesta väitöstutkimuksesta. Puurakentamisessa pitäisikin hänen mukaansa keskittyä enemmän asiakkaisiin, eikä pelkästään teknologiaan ja kustannustehokkuuteen. – Asuntoja ei pitäisi tuottaa urakoitsijoiden, sijoittajien tai virkamiesten vaatimuksiin, vaan asukkaiden tarpeisiin. Alan olisikin muistettava asiakaslähtöisyys tuoteominaisuuksien ja rakentamisprosessien kehittämisen rinnalla, toteaa perjantaina 18. marraskuuta Vaasan yliopistossa väittelevä Jussila. Puurakentaminen pienentäisi hiilijalanjälkeäPuurakentaminen ja siihen liittyvä kiinnostus on kehittynyt vauhdilla viime vuosien aikana. Tätä on tukenut myös yhteiskunnallinen paine kehittää vähähiilisempää rakentamista. – Puun käyttö rakentamisessa nähdään yhtenä keskeisenä keinona pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä, sillä se on raaka-aineena uusiutuvaa, sitoo hiiltä itseensä vuosikymmeniksi eteenpäin ja on helposti kierrätettävissä. Tiedämme kuitenkin tutkimuksesta ja käytännön tasolla, että ison mittakaavan puurakentamisen yleistyminen on ollut Suomessa hidasta, huolimatta puurakentamisen tunnistetuista eduista ja edistämistoimista, sanoo Jussila. Jussilan tuore väitöskirja käsittelee puurakentamisen omaksumista osana rakentamisen kestävyysmurrosta. Siinä käsitellään erilaisia puurakentamista edistäviä ja hidastavia tekijöitä, erityisesti suomalaisten kuntapäättäjien ja institutionaalisten tekijöiden näkökulmasta. – Kunnilla on merkittävä rooli puurakentamisen edistämisessä paitsi julkisen rakentamisen toimijoina, niin myös kaavoitusmonopolinsa vuoksi. Jussila on tehnyt väitöstutkimuksessa laajan kirjallisuusanalyysin. Tämän lisäksi hän on haastatellut kuntapäättäjiä näiden näkemyksistä kestävään rakentamiseen ja tunnistettuihin puurakentamisen esteisiin ja ajureihin. Hyvät tuoteominaisuudet plussaa – korkeaksi koetut kustannukset miinustaTeollisen puurakentamisen edistävinä tekijöinä voidaan tunnistaa positiiviset tuoteominaisuudet sekä tuoteinnovaatiot, kuten esivalmistuksen kautta parantunut rakentamisen tehokkuus. Toisaalta korkeammat kustannukset, tuotteen laatuun liittyvät ennakkoluulot, kokemuksen puute, sekä rakentamisen vakiintuneet tuotantotavat ovat esimerkkejä puurakentamista hidastavista tekijöistä. Näiden lisäksi tutkimukseen haastatellut kuntapäättäjät tunnistivat tarjonnan puutteen ja epäsuotuisan sääntelyn haittaavan teollisen puurakentamisen kehitystä. Kaavoitus ja maankäyttö tärkeitä puurakentamisen edistämisessäTutkimuksen tulokset osoittavat, että suurin osa kunnista oli omaksunut tavoitteita ja käytäntöjä kestävän rakentamisen edistämiseksi. Yleisimmin kestävä rakentaminen näkyi energiatehokkuuden ja hiilineutraaliuden tavoittelussa, elinkaariajatteluna ja uusiutuvan energian käytön edistämisenä. Puurakentaminen nähtiin näiden ohella yhtenä osana kestävää rakentamista. Monet kunnat luottavat nykyisten määräysten ja asetusten olevan riittävällä tasolla kestävän rakentamisen edistämisessä, joka osaltaan korostaa institutionaalisten tekijöiden, erityisesti sääntelyn tärkeyttä. Puurakentamisen edistämiskeinoja puolestaan tunnistettiin kunnissa laajasti. Kaavoitus ja maankäyttö, paikallisen elinkeinon tukeminen, pientalorakentaminen sekä ympäristötavoitteiden asettaminen uusille asuinalueille olivat yleisimpiä tunnistettuja ajureita. Kunnilla on siten käytössään useita keinoja edistää kestävää rakentamista ja puurakentamista. Liiallinen sääntely ei saisi muodostua esteeksiIlmastopaineet ja kestävyysmurros tuovat mukanaan muutosta käytännössä jokaiseen organisaatioon – rakennusala ei ole immuuni tälle muutospaineelle. Muutokseen sopeutuminen vaatii riskinottamista ja investointeja, mutta se myös luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja parhaimmillaan tehostaa yritysten toimintaa. – Lähivuosina julkiselle rakentamiselle on asetettu puunkäytön suhteen odotuksia, mutta olisi tärkeää, ettei puurakentamisen edistäminen ole vain kuntien harteilla. Puurakentamisen kilpailukyky ja kuluttajakysyntä ovat avainasemassa kaupallisen asuntotuotannon kasvulle. Liiallinen sääntely ei saisi muodostua esteeksi puurakentamiselle, sanoo Jussila. Tuottajalähtöinen näkökulma on korostunutPuukerrostalorakentamisen tutkimus on tähän mennessä keskittynyt pitkälti asuntojen tuottajien, erityisesti rakennusliikkeiden, elementtivalmistajien ja suunnittelijoiden näkökulmaan puukerrostalorakentamisen mahdollisuuksista ja hidasteista. Sen sijaan asuntokauppaan ja asumisen aikaiseen kokemukseen liittyvä tutkimus on vähäistä. Lisäksi vain muutama tutkimus tarkastelee instituutioiden tai kuntapäättäjien roolia puukerrostalorakentamisessa, vaikka näiden tärkeys tunnistetaankin. Jussilan väitöskirja osaltaan täydentää näitä tutkimuksen aukkoja. Kuvateksti: Jaakko Jussila väittelee Vaasan yliopistossa perjantaina 18. marraskuuta. Väitöskirjan aiheena on puurakentamisen omaksuminen osana rakentamisen kestävyysmurrosta. Kuva: Riikka Kalmi / Vaasan yliopisto (kuvat linkkeinä alla) VäitöstilaisuusKTM Jaakko Jussilan väitöstutkimus “Transformation towards sustainability in the construction market: Adoption of wood construction in Finland” tarkastetaan perjantaina 18.11. klo 12 Vaasan yliopiston Wolff-auditoriossa. Väitöstilaisuuteen voi osallistua myös etäyhteyden kautta (Zoom, salasana 926950) Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Pauliina Ulkuniemi (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Hannu Makkonen. VäitöskirjaJussila, Jaakko (2022) Transformation towards sustainability in the construction market: Adoption of wood construction in Finland. Acta Wasaensia 494. Doctoral Dissertation. Vaasan yliopisto / University of Vaasa. LisätiedotJaakko Jussila, puh. 040 900 5610, jaakko (@) jussila.fi Jaakko Jussila on syntynyt Helsingissä vuonna 1987. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 2006 Töölön yhteiskoulun lukiosta. Kauppatieteiden maisteriksi hän valmistui vuonna 2013 Vaasan yliopistosta. Hän on työurallaan toiminut Rakennustutkimus RTS Oy:n analyytikkona vuosina 2013–2020, projektitutkijana Vaasan yliopistossa vuosina 2019–2021 ja projektisuunnittelijana Helsingin yliopistossa vuodesta 2020 lähtien. |
