AVI: Suomen yleinen varautumisen taso on hyvä23.08.2022 16.17  Epävakaa maailmantilanne haastaa huoltovarmuutta, mutta varautumisen taso on hyväHuoltovarmuusasiat olivat keskeisessä asemassa Pohjois-Suomen alueellisen valmiustoimikunnan syyskauden ensimmäisessä kokouksessa 23.8.2022. Valmiustoimikunnan puheenjohtaja, Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Terttu Savolainen sanoi, että vaikka tilanne on tällä hetkellä rauhallinen, moneen asiaan täytyy varautua. ”Erityisesti energian riittävyys ja hinta ovat nousseet yhteiskuntapolitiikan keskiöön kaikilla tasoilla. Yhteiskunnan toimivuus ei ole enää itsestäänselvyys. Kaikkeen toimintaan liittyy tällä hetkellä riskejä ja epävarmuuksia, jotka voivat aiheuttaa suuriakin vaikeuksia toimintaamme.” Huoltovarmuuskysymykset ovat nousseet kärkiasioiksi Ukrainan kriisin aikana. Valmiustoimikunta seuraa huoltovarmuusasioita säännönmukaisesti. Savolainen muistutti, että tilannetta on seurattu myös kesälomien aikana huolella. Suomen yleinen varautumisen taso on hyväHuoltovarmuuskeskuksen valmiusasiamies Ville Anttila totesi ajankohtaiskatsauksessaan, että Suomen yleinen varautumisen taso on hyvä. Se pohjautuu materiaalisen varautumisen velvoitteisiin ja käytänteisiin, kriittisten toimijoiden ja infrastruktuurin kyvykkyyteen sietää ja torjua häiriöt sekä huoltovarmuusrahaston taseeseen. ”Sähköjärjestelmän tämänhetkinen käyttötilanne on normaali, mutta tulevana talvena sähkön tuotantotilanne on aiempaa epävarmempi”, Anttilan sanoi. Venäjän hyökkäyssota ja koronapandemian globaalit vaikutukset heijastuvat useisiin huoltovarmuuden sektoreihin. Toimitusajat ovat pitkiä ja kustannukset nousussa. ”Raaka-aineiden, komponenttien, varaosien ja muiden materiaalien saatavuus on monin paikoin haastavaa.” Maailmalla viljavarastojen odotetaan pienentyvän tänä ja ensi vuonna. Kotimaan satonäkymä on kohtalaisen hyvä, mutta vaihtelua on paljon sääolojen takia. Huoltovarmuus ja varautuminen kehittyyHuoltovarmuuskeskus käynnistää tulevaisuudessa informaatioturvallisuuden osaamiskeskuksen. Tavoitteena on vahvistaa informaatioturvallisuuden toimintamalleja kansallisesti ja kehittää toimintamalleja ja työkaluja haitallisen vaikuttamisen torjuntaan. Hankkeen pilottivaihe kestää vuoteen 2024 saakka. Myös alueellisesti varautumisen osaamista ja valmiusosaamista on syytä edelleen vahvistaa. ”Viime keväänä järjestimme valmiustoimikunnan sateenvarjon alla luottamushenkilöille tilaisuuden varautumisesta. Julkaisimme myös varautumisen uutiskirjeen”, ylijohtaja Savolainen mainitsi. Lisäksi tänä syksynä on suunnitteilla kaksipäiväinen erikoismaanpuolustuskurssi luottamushenkilöille, ja tammikuussa aluehallintovirasto järjestää kriisiviestintään liittyvän kurssin. Henkilöstöpula vaivaa terveydenhuoltoaTerveydenhuollon tilanne on ollut vaikea koko maassa erityisesti henkilöstöpulan vuoksi. ”Tilanteeseen vaikuttavat niin työvoimapula ja vielä korona kuin myös tulevat työtaistelutoimet, ylijohtaja Terttu Savolainen sanoi. Pohjois-Pohjanmaa sairaanhoitopiirin vs. johtajan Juha Korpelaisen mukaan terveydenhuollossa ei ole ollut näin poikkeuksellista tilannetta ainakaan 40 vuoteen. Henkilöstöpulan vuoksi leikkaussaleja ja vuodeosastoja on suljettu, hoitojonot ovat pidentyneet, päivystykset ovat ruuhkautuneet ja terveydenhuollon yksiköiden talous on mennyt epätasapainoon. Pakolaisten tuloon on vastattu hyvinPohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueilla on arvioiden mukaan noin 1 500 ukrainalaista pakolaista. Määrät vaihtelevat kunnittain hyvinkin paljon. ”Velvoite on pystytty hoitamaan hyvin pakolaisten vastaanottamisessa”, ylijohtaja Terttu Savolainen sanoi. Tällä hetkellä ukrainalaisia siirtyy maataloustöistä ja yksityismajoituksesta vastaanottokeskuksien ja kuntien tarjoamaan majoitukseen. Maahanmuuttovirasto ja kunnat ovat varautuneet muutokseen kapasiteettia nostamalla. |
