Autoalan yritysten maahantuomat käytetyt autot sähköistää vauhdilla Suomen henkilöautokantaa

Autoalan Keskusliitto: Käytettyjen autojen maahantuonti yhdistettynä uusien autojen ensirekisteröinteihin sähköistää Suomen henkilöautoliikennettä vauhdilla, joka on nyt EU:n nopeinta. Käytettyjen tuonnilla on merkittävä rooli liikenteen sähköistymisessä ja Suomen päästötavoitteisiin pääsemisessä. Se myös kertoo suomalaisten halusta ajaa laadukkailla vähäpäästöisillä autoilla.  Lähes jokainen Suomeen käytettynä maahantuotu auto on uudempi ja vähäpäästöisempi kuin keskimääräinen Suomessa liikennekäytössä oleva auto.

Autoalan yritysten tammi-kesäkuussa 2024 käytettynä maahantuomista henkilöautoista lataushybridien osuus oli 49 prosenttia ja täyssähköautojen 35 prosenttia. Yhteensä näiden osuus, 84 prosenttia, on jopa suurempi kuin ladattavien osuus uusien autojen ensirekisteröinneistä (47 prosenttia).  

Lukumäärinä autoala toi käytettyjä ladattavia hybridejä 8 507 ja käytettyjä täyssähköautoja 6 139 kappaletta. Uutena ensirekisteröitiin samalla aikavälillä ladattavia hybridejä 7 690 ja täyssähköautoja 10 571 kappaletta. Nämä yhteenlaskettuna liikenteeseen alkuvuonna 2024 tulleista autoista ladattavien osuus Suomessa on 57 prosenttia. Luku on EU:n korkein ja koko maailman kolmanneksi suurin, heti Norjan ja Hong Kongin jälkeen.  

Ruotsi pääsee lähelle, kun alkuvuonna 2024 uusista autoista ladattavia oli siellä 55 prosenttia. Ruotsin lukuja taas eivät erityisemmin kasvata käytettynä tuodut autot, vaan sieltä suunta on toisin päin, kun käytettynä viedään sieltä ulkomaille. 

Ladattavilla autoilla on Suomessa edelleen suuri kysyntä

Autoalan Tiedotuskeskuksen Suomalaisten autoilu 2023 -tutkimuksen mukaan suomalaisista autoilijoista 51 prosenttia voisi valita autokseen ladattavan hybridin. Täyssähköautokin olisi mahdollinen valinta 40 prosentille kaikista vastaajista. Ostovoima ja kannusteet eivät kuitenkaan ole riittäviä, jotta niitä oltaisiin valmiita ostamaan vain uusina. Näin kysyntä on ohjautunut enenevässä määrin käytettyihin ladattaviin autoihin, joita autoliikkeet tuovat ulkomailta. 

“Vielä on todella paljon matkaa siihen, että kaikki ladattavan auton haluavat olisivat saaneet sellaisen hankittua ja siksikin käytettyjen, ladattavien autojen maahantuonnin ennustetaan kasvavan”, Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tero Lausala huomauttaa. 

Suurimmat käytettyinä maahantuovat toimijat ovat suomalaisia yrityksiä, jotka maksavat veronsa Suomeen

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilaston mukaan Suomeen tuotiin tammi-elokuussa 28 382 käytettyä henkilöautoa, mikä on 16 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023 vastaavana aikana (24 427). 

Käytettyjen henkilöautojen tuonnista 87 prosenttia on autoalan tuomia, pääosin uudehkoja autoja. Suurimmat käytettyjen autojen maahantuojat ovat järjestäytyneitä, suomalaisia yrityksiä, jotka maksavat veronsa Suomeen ja työllistävät tuhansia ihmisiä eri puolella Suomea.

”Kuluttajan kannalta ammattimaisesti käytettynä maahantuotu auto ei juuri eroa ”Suomi-autosta”, kun sen hankkii suomalaisesta autoliikkeestä. Se on Suomeen rekisteröity ja verotettu ja kuuluu kuluttajansuojan piiriin”, Tero Lausala toteaa.

Kun yritys tuo maahan arvonlisäverollisen vaihtoauton Euroopasta, siitä maksetaan arvonlisävero ja autovero Suomeen samalla tavoin kuin uudesta autosta. Yrityksen käytettynä maahantuoman arvonlisäverollisen auton verokohtelu ei tältä osin eroa uutena maahantuodusta autosta. Enin osa käytettynä maahantuoduista ajoneuvoista on arvonlisäverollisia. 

Autoliikkeiden käytettyinä tuomista autoista noin 80 prosenttia on tänä vuonna ollut ladattavia ja ne ovat tyypillisesti 1-5 vuoden ikäisiä haluttuja käyttöautoja suomalaisten suosimista automerkeistä ja kokoluokista. Ne täydentävät suomalaista autovalikoimaa ja ratkaisevat ihmisten liikkumistarpeita pitkälle tulevaisuuteen.

Käytettyjen tuonti tarvitsee rinnalleen uuden auton kaupan vahvaa elpymistä

“Suomen autokannan uudistuminen tarvitsee huomattavasti virkeämpää uusien autojen kauppaa. Se parantaa myös kotimaisten vaihtoautojen tarjontaa. Siitä hyötyvät kuluttajat, autoala ja yhteiskunta laajemminkin. Liikenneturvallisuus paranee ja autokannan päästöt vähenevät”, Tero Lausala korostaa.