Suomeen muuttaa yhä enemmän työntekijöitä ja opiskelijoita

Tämä selviää Maahanmuuttoviraston Maahanmuutto Suomeen -katsauksesta, joka tarkastelee Maahanmuuttovirastolle Suomeen muuttavien jätettyä lupahakemuksia tammi-syyskuulta 2024. 

Taloustilanne heijastuu työperusteisten oleskelulupahakemusten määrään

Ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupahakemuksia on jätetty tammi-syyskuussa yhteensä 12 498, joka on viisi prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana (1-9/2023: 13 173). Suurimpia työperusteisen maahanmuuton hakijakansalaisuuksia ovat Thaimaa, Filippiinit, Intia, Kiina ja Vietnam.

Hakemusmäärien lasku suhteessa viime vuoteen johtuu erityisesti työntekijän oleskelulupahakemusmäärien laskusta. Yleisimmän työperusteisen oleskeluluvan, eli työntekijän oleskeluluvan hakemusten määrä laskenut noin kahdeksan prosenttia viime vuodesta luonnonmarjanpoimijoiden hakemuksista huolimatta (1-9/2024: 8 074, 1-9/2023: 8 763). Luonnonmarjanpoimijat ovat tänä vuonna olleet ensimmäistä kertaa oleskelulupien piirissä, mikä on myös nostanut thaimaalaisten ensimmäisten työperusteisten oleskelulupahakemusten määrää.

Monien muiden kansalaisuuksien osalta lasku on ollut huomattavaa, esimerkiksi filippiiniläisten hakemusmäärä on laskenut kolmanneksella.  

– Työntekijän oleskeluluvan hakemusmäärän laskun taustalla ovat todennäköisesti yleinen taloustilanne sekä sote- ja rakennusalan kansainvälisten rekrytointien väheneminen. Tämä näkyy erityisesti rakennustyöntekijöiden hakemuksissa, kertoo tietopalvelupäällikkö Arto Niemi.

Myös työperusteinen EU-kansalaisten maahanmuutto on laskussa. Tämän vuoden tammi-syyskuussa oli haettu 2 216 työn perusteella tehtävää EU-rekisteröintiä. Määrä on tippunut noin viidenneksellä viime vuodesta (1-9/2023: 2 762). 

– Rakennusalan tilanne vaikuttaa todennäköisesti myös tähän, laskua on esimerkiksi virolaisten EU-rekisteröinneissä, kertoo Niemi.

Erityisasiantuntijoiden oleskelulupahakemuksia on jätetty tammi-syyskuussa vain 978 eli 24 % vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan (1-9/2023: 1 292). Jos hakemusmäärä pysyy tasaisena, koko vuoden toteuma olisi noin 1 200 hakemusta. Tämä olisi alhaisin määrä viiteen vuoteen lukuun ottamatta vuotta 2020, jolloin koronapandemia laski hakemusmääriä.

– Erityisasiantuntijoiden hakemusmääriä laskee yleinen taloustilanne, kova globaali kilpailu kansainvälisistä osaajista ja Venäjän kansalaisten poikkeuksellisen matala hakemusmäärä. Venäläiset erityisasiantuntijat ovat jättäneet tämän vuoden tammi-syyskuussa vain 54 hakemusta, samaan aikaan viime vuonna he olivat jättäneet 228 hakemusta, kertoo Niemi. 

Yhä useampi haluaa opiskelemaan Suomeen 

Kansainvälisten opiskelijoiden hakemusmäärä on yhä korkea, yhteensä 11 749 (1-9/2023: 10 780). Kasvua on yhdeksän prosenttia viime vuoden tammi-syyskuuhun verrattuna. Suomeen opiskelemaan haetaan erityisesti Aasiasta. Suurimmat hakijamaat ovat Bangladesh, Nepal, Intia. 

– Nepalin kansalaisten hakemusmäärä on melkein tuplaantunut viime vuodesta, kun taas Venäjän kansalaisten hakemusmäärä laskenut myös opiskelijoiden oleskeluluvissa. Vaihto-opiskelijoiden määrässä havaittavissa maltillista kasvua koronapandemian jälkeen, Niemi kertoo. 

Viime vuonna työn tai opiskelun perusteella jätettyihin oleskelulupahakemuksiin myönteisen päätöksen sai 89 % hakijoista.

Maahanmuuttovirasto ennakoi maahanmuuton kehitystä

Maahanmuuttovirasto arvioi että, vuonna 2025 jätetään yhteensä noin 46 000 ensimmäistä oleskelulupahakemusta, joista 32 000 on työ- ja opiskeluperusteisia ja loput suojeluperusteisia. Tarkat tulevaisuusarviot löytyvät Maahanmuuttoviraston verkkosivuilta.

Viraston tulevaisuusarviot koskevat ainoastaan ensimmäisten jätettyjen työ- ja opiskeluperusteisten oleskelulupahakemusten sekä tilapäisen suojelun ja kansainvälisen suojelun hakemusten määrää, ei esimerkiksi myönnettävien lupien määrää. Näiden lisäksi jätetään myös esimerkiksi perheenjäsenten oleskelulupahakemuksia, EU-kansalaisten rekisteröintihakemuksia sekä Suomessa jo olevien jatkolupahakemuksia. 

Maahanmuuttoviraston ennakointityö on jatkuvaa ja perustuu ajankohtaiseen tilannekuvaan. Hakemusmääräarvioiden muodostamisessa hyödynnetään tilastotietoa sekä laadullista asiantuntijatietoa. 

Tulevien vuosien hakemusmääräarvioiden muodostamiseen liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä, kuten Suomen talouden kehitys ja sen vaikutus työperäiseen maahanmuuttoon sekä Ukrainan sodan aiheuttaman pakolaisuuden määrä. 

Lisää tilastotietoa Maahanmuutto Suomeen -katsauksesta

Tänään julkaistusta tilastokatsauksesta selviää myös, että perheenjäsenten hakemusmäärät ovat yhä korkealla tasolla ja suurin osa hakee oleskelulupaa Suomessa työskentelevän tai opiskelevan puolison tai huoltajan vuoksi. Euroopassa jätettyjen turvapaikkahakemusten määrän kasvu ei puolestaan ole heijastunut Suomeen. 

Tutustu Maahanmuutto Suomeen -katsaukseen ja Maahanmuuttoviraston tilastopalveluun.