Viranomainen muistuttaa klapikoneiden käytön vaaroista

Klapikoneiden käytössä on tapahtunut vuosittain useita käsivammoja. Käsivamman riski on suuri, jos käyttäjä ei noudata koneen käyttö- ja turvallisuusohjeita tai kone on vanha ja siinä ei ole uusilta koneilta vaadittavia suojuksia. EU-markkinoilla olevissa klapikoneissa on myös löytynyt puutteita. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) selvitti viime vuonna klapikoneiden turvallisuutta testauttamalla kuusi konetta. Testaustulosten perusteella neljässä koneessa todettiin turvallisuuspuutteita, joiden perusteella ne poistettiin markkinoilta. Markkinoilta poistetut tuotteet löytyvät vaarallisettuotteet.fi -sivustolta.

Klapikoneita käytettäessä tapahtuu vuosittain useita vakavia onnettomuuksia. Pahimmissa tapauksissa sormi tai käsi leikkautuu irti. Koneita on käytetty monissa tapauksissa käyttöohjeiden vastaisesti jopa niin, että lapsi on ollut koneen käyttäjänä tai apurina.Tukes muistuttaa, että klapikonetta saa käyttää vain yksi henkilö kerrallaan, ja lapsia ei missään tapauksessa saa päästää koneen lähelle sillä työskenneltäessä.

Onnettomuuksia on voinut sattua etenkin käytettäessä koneita, joissa ei ole halkaisualueen suojuksia ja koneen hallintalaitteita on voinut käyttää vastoin ohjeita yhdellä kädellä.

Onnettomuuksiin johtaneita syitä ovat olleet mm:

–  Apulainen lataa konetta, kun koneen käyttäjä operoi käyttövipuja. Tämä onnettomuustyyppi on tyypillinen lasten onnettomuuksissa. 
–  Puu jää koneeseen jumiin. Käyttäjän yrittäessä irrottaa puuta, se sinkoutuu käyttäjän käsille, tai käsi jää puun ja kiilan väliin.
–  Koneen käyttäjä ohittaa koneen turvamekanismit, erityisesti kaksinkäsinhallinnan.

Näin käytät klapikonetta turvallisesti

– Lue käyttöohjeet ja noudata niitä.
– Muista, että konetta saa käyttää vain yksi henkilö kerrallaan. Konetta käytettäessä lähistöllä ei saa olla muita henkilöitä, etenkään lapsia.
– Kytke kone irti verkkovirrasta, kun lopetat työskentelyn.
– Koneen turvamekanismeja, kuten kaksinkäsihallintaa, ei saa missään tapauksessa ohittaa tai niiden toimintaa muuttaa.

– Kaksinkäsinhallinta on tärkeä turvamekanismi, joka estää sen, että koneen käyttäjän kädet eivät joudu halkaisualueelle, sanoo ylitarkastaja Kimmo Hakala Tukesista.

EU-projektissa selvitettiin klapikoneiden turvallisuutta – tulokset olivat huonoja

Tukes osallistui viime vuonna EU-projektiin, jossa selvitettiin klapikoneiden turvallisuutta ja erityisesti sitä, miten päivitettyä standardia on alettu noudattaa. EU-projektissa tarkastettiin 131 klapikonetta, joista 71 (54 %) oli vaatimustenvastaisia. Erityisesti halvemmissa, kuluttajille suunnatuissa koneissa oli muita enemmän puutteita. Yhteensä 15 konetta sai myyntikiellon, 18 määrättiin poistettavaksi markkinoilta ja 68 koneelle määrättiin korjaavia toimenpiteitä.

Projektin aikana Tukes testautti kuusi klapikonetta SGS Fimko Oy:n sekä Eurofins Expert Services Oy:n testauslaboratorioissa. Testaustulosten perusteella neljä konetta poistettiin markkinoilta. Markkinoilta poistetuissa tuotteissa oli ongelmana mm. veden pääsy sähköosiin. Puutteita oli myös hydrauliikkaletkujen suojauksessa sekä halkaisualueen suojauksessa, esim. kaksinkäsinhallinta toimi väärin.  Markkinoilta poistetut tuotteet löytyvät vaarallisettuotteet.fi-sivustolta. 

– Isoimmat puutteet olivat ns. pikahalkaisukoneiden halkaisualueen suojauksessa ja koneiden toiminnassa ylipäätään. Konetyyppi on puoliautomaattinen kone, jolle on omat vaatimuksensa halkaisualueen suojauksen osalta. Tätä eivät useimmat valmistajat olleet huomioineet, vaan suojaustyypiksi oli valittu vääriä, tuotteeseen sopimattomia ratkaisuja, jotka eivät kaiken lisäksi toimineet standardin vaatimalla tavalla, Hakala kertoo.

– Perusongelmana on, että kaikki valmistajat eivät noudata standardia, vaikka väittäisivät tuotedokumenteissaan, että tuote täyttää standardin vaatimukset. Maahantuoja tekee ostopäätöksen osin dokumenttien perusteella ja uskoo tilaavansa standardin mukaisen koneen. Koneiden puutteet voivat olla sellaisia, että ne löytyvät vasta testausvaiheessa. Toisaalta joitain koneiden ominaisuuksia ja niiden oikeaa toimintaa maahantuoja voi arvioida myös itse, kuten kaksinkäsinhallintaa ja sen pakkotoimisuutta. Tällöin on etua, jos maahantuoja tuntee myös standardin sisällön ja sen soveltamisen lainalaisuudet koneen rakenteessa.

– Hydrauliikkaletkujen suojauspuute letkun kiinnityksessä altistaa klapikoneen käyttäjän piiskaniskun vaaraan, jos letkun liitos pettää, tai suojaamattoman letkun vaurioituessa korkeapaineinen hydraulineste voi tunkeutua käyttäjän kehoon aiheuttaen vakavan vaaran.  Hydrauliikkaletkujen sijoitteluun, kiinnitykseen ja suojaamiseen suojasukalla tulisi aina kiinnittää huomiota koneen valmistusvaiheessa, Hakala jatkaa.

Kapikoneiden turvallisuusvaatimukset ovat kiristyneet viime vuosina

Klapikoneiden pitää täyttää koneiden turvallisuudesta annetun asetuksen (400/2008, ns. koneasetus) vaatimukset. Lisäksi klapikoneita koskee yhdenmukaistettu eurooppalainen standardi SFS-EN 609-1:2017, jossa on kuvattu miten halkaisukoneiden valmistajat voivat täyttää konelainsäädännön vaatimukset. Standardi on uusittu vuonna 2017.

Viranomainen ei ennakkotarkasta koneita – valvonta on riskiperusteista

Suuri osa suomalaisista (78 %) luulee, että viranomaiset tarkastavat koneita ennakkoon. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Koneiden turvallisuudesta vastaavat valmistaja, maahantuoja sekä jakelija.

Tukes valvoo kuluttajakäyttöön tarkoitettujen koneiden turvallisuutta ja työsuojeluviranomaiset valvovat työssä käytettävien koneiden turvallisuutta. Valvonta on riskiperusteista ja sitä toteutetaan esim. projekteina. Viranomainen ei itse testaa tuotteita, vaan testaukset hankitaan testauslaboratorioilta. Testaustulosten perusteella Tukes voi määrätä vaatimustenvastaisia tuotteita poistettavaksi markkinoilta.

Tukes edistää koneiden turvallisuutta myös neuvonnan ja koulutuksen avulla. Koulutuksissa kerrotaan esimerkiksi koneiden valmistajille, maahantuojille ja jakelijoille uusimmista turvallisuusvaatimuksista ja kannustetaan niiden noudattamiseen.