Sata vuotta sitten: Kenkäpula kovenee12.02.2017 11.11 
Ensimmäinen maailmansota aiheutti pulan nahoista ja nosti niiden hintoja. Jalkineet ja niiden valmistusmateriaalit olivat yksi kriittisimmistä tuonti- ja vientitavaroista vuonna 1917. Tullihallitus ilmoitti 11. tammikuuta 1917 kiertokirjeellään senaatin kauppa- ja teollisuustoimituskunnan uudesta määräyksestä: Tullin takavarikoimia vuotia ja nahkoja ei saa enää huutokaupata, vaan ne pitää luovuttaa suoraan Suomen Nahkateollisuuden Harjoittajain Keskuskomitealle. Komitea vastasi raaka-aineen jakelusta tehtaille ja määräsi hinnat.
Nahkaa ja kenkiä takavarikoitiin koko ajan ja paljon, koska niiden vienti ilman lupaa oli kielletty. Kielto koski myös Venäjää, missä kengistä oli ankara pula. Ensimmäisen maailmansodan aikana Venäjältä oli käyty Suomessa kenkäostoksilla. Junamatkustajilla oli tapana vaihtaa uudet kengät jalkaan juuri ennen Venäjän rajaa, jotta ne näyttäisivät vanhoilta. Myös Saimaan kanavaa pitkin kuljetettaviin, Venäjälle meneviin halkokuormiin kätkettiin kenkien pohjanahkoja. Suomessa olevat venäläiset sotilaatkin joutuivat hakemaan lupia nahkapalojen viemiseksi Venäjälle omaa käyttöänsä varten. Venäjällä annetusta määräyksestä tiedotettiin uudella kiertokirjeellä 12. helmikuuta 1917. Sillä kiellettiin ”kaikenlaisten jalkineiden ja saapasnahkojen” lähettäminen myös Venäjän ulkomailla oleville sotavangeille. Jatkossa sotavangeille sai lähettää vain sallittuja tavaroita ja erityisessä peltipäällyksessä. Suomen tullin oli valvottava myös näitä lähetyksiä. Kenkä- ja nahkapula johtui useista syistä. Ennen ensimmäistä maailmansotaa kenkien pohjanahkaa oli tuotu ulkomailta, ennen kaikkea Saksasta. Sodan vuoksi tämä oli loppunut. Valtaosa kengistä valmistettiin tuolloin nahasta. Lisäksi nahkaa tarvittiin moniin sotatarvikkeisiin, kuten hihnoihin ja remmeihin, joita valmistettiin Venäjän armeijalle Suomessa, kuten sotilaiden kenkiäkin. Vuosi 2017 on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi. Juhlavuoden ajan Tullin historiamuistelut omistetaan vuoden 1917 tapahtumille. Tuomme esiin asioita, jotka koskivat Tullin päätehtäviä ulkomaankaupan edistäjänä, säätelijänä ja valvojana. Suomen ulkomaankauppaan ensimmäisen maailmansodan ja itsenäistymisvuoden tapahtumat vaikuttivat vuosikymmeniä. Tulli valaisee itsenäisen Suomen kriittisiä vaiheita julkaisemalla artikkeleita, tarinoita ja kuvia 1800-luvun lopulta lähtien laatimiensa ulkomaankaupan tilastojen pohjalta. Liitetiedostot |
