Tammi

09.12.2013 0.07

Metsätammi eli tammi on pyökkikasveihin kuuluva puu. Luontainen levinneisyysalue käsittää suurimman osan Eurooppaa. Suomessa se on Varsinais-Suomen maakuntakasvi..Levinneisyys ja ominaisuudet

tammen_levinneisyys.pngMetsätammen levinneisyysalue käsittää suurimman osan Euroopasta Vähään-Aasiaan ja Kaukasukselle saakka. Se puuttuu pohjoisimmista osista ja muun muassa suurimmasta osasta Pyreneiden niemimaata. Suomessa metsätammi kasvaa niin sanotulla tammivyöhykkeellä eli lounaisimmassa osassa maata ja etelärannikolla ja se luetaan jaloihin lehtipuihin. Se on myös Suomen ainoa luontainen tammilaji. Istutettuna puistopuuna tammea kasvaa Keski-Suomea myöten.

Tammi saattaa elää hyvin vanhaksi, vanhimmat yksilöt ovat yli 1 000-vuotiaita. Se voi kasvaa Keski- ja Länsi-Euroopassa 40 metrin pituiseksi ja useita metrejä paksuksi jättiläiseksi. Suomessa se kasvaa 10–20 metrin, poikkeuksellisesti jopa 30 metrin pituiseksi.

tammenlehti_ja_terhot.jpgPuu on talveksi lehtensä pudottava, Metsätammen ruskaväri on pääosin keltainen, tai vaatimattoman kellanruskea. Ruskeat, kuolleet lehdet pysyvät nuorissa puissa usein kevääseen saakka, mutta Suurilla puilla ne tuntuvat varisevan herkemmin. Lehdet ovat tyypillisen mutkalaitaiset, kiiltävät, sitkeät, ja "kovat". Lehdet levenevät tyvestä kärkeen voimakkaammin kuin toisella eurooppalaisella tammella, talvitammella. Puu kukkii melko myöhään keväällä ja muodostaa siemenensä terhoina, joilla on ravintotaloudellista merkitystä. Tammi tulee myös lehteen melko myöhään, joten sen läheisyys antaakin tällöin hyvän, ilmavan kasvualustan kevätkukkijoille, kuten vuokoille, käenrieskoille, imiköille, kevätesikolle ja kiurunkannuksille.

tammenterhot.jpgEnnen vanhaan terhoja syötettiin sioille, eikä niiden kaupallinen kerääminen ole vieläkään jokamiehen oikeus. Luontaisesti tammea levittävät muun muassa oravat, närhet, pähkinähakit sekä myyrät ja hiiret. Nämä kaikki keräävät varastoja maahan, ja niihin unohtuneista terhoista saattaa keväällä versota tammen taimi. Näiden apujoukkojen ansiosta tammet leviäisivät olosuhteiden salliessa melko tehokkaastikin myös tammivyöhykkeestä pohjoiseen, mutta siellä ankarat talvet, kilpailun heikkous muita puulajeja vastaan ja kasvukauden lyhyt kesto rajoittavat levittäytymistä. Tammenterhot ovat kypsiä eteläisen Suomen oloissa syyskuun lopulla, samaan aikaan ruskan kanssa. Tammenterhot ovat hyviä pyyhekumeja kun niistä ottaa kuoren pois ja kuivaa ne.

Noin 500 hyönteislajia on tammesta tavalla tai toisella riippuvaisia. 39 lajia näistä on uhanalaista, monet niistä ovat riippuvaisia nimenomaan lahosta tammipuusta. Tammen koloissa pesivät monet lintulajit, muun muassa lehtopöllö, uuttukyyhky, telkkä, naakka, sini- ja talitiainen, kirjosieppo, kottarainen ja käenpiika.

Tammella on paljon juurisieniä. Näistä ehkä makoisimpia ovat tryffelit, joita kasvaa erittäin harvinaisina myös Etelä-Suomessa. Komein tammien rungoilla kasvavista käävistä on sen sijaan Suomen alueella uhanalainen häränkieli, jonka tunnistaa hehkuvan punaisesta väristään, ja tämä kääpä tuntuukin tunnusteltaessa kielimäiseltä. Häränkieli kasvaa mieluiten vanhojen lahojen tammien rungoilla.

Suomen tammet

Tammi kasvaa Suomessa mieluiten runsasravinteisessa metsässä, se tosin tulee toimeen myös laihassakin maaperässä, mutta parhaiten tammi menestyy runsasravinteisessa, savensekaisessa lehtomaassa. Muista jalopuista poiketen tammi ei ole vaatelias maaperänsä suhteen, ja se menestyy jopa savimailla, jossa vain harvat puulajit viihtyvät. Turvemaita tammi sen sijaan karttaa.

Tammi on eräänlainen muinaisjäänne Suomessa ajalta, jolloin oli selvästi lämpimämpää kuin nyt. Tämä jääkauden jälkeinen lämpökausi oli Suomessa 7 000 vuotta sitten. Tällöin tammi pystyi etelästä leviämään Suomeen, ja sitä onkin kasvanut jopa Oulun korkeudella. Sittemmin ilmaston taas viiletessä, ja kuusen vallatessa alaa, sen elinmahdollisuudet Suomessa ovat kaventuneet vain maan eteläosiin. Suomessa luonnonvarainen tammi tulee hyötymään ilmaston lämpenemisestä ja kostumisesta, ja se voi ehkä levitä entistä pohjoisemmaksi. Jo nyt Etelä-Suomen tammien uudistumisen kerrotaan parantuneen.

Suomen paksuin tammi lienee Piikkiön Lyydikkälässä kasvava hyvin huonokuntoinen puu, joka on rinnan korkeudelta mitattuna lähes 8 metriä ympärysmitaltaan. Sen arvioidaan olevan noin 1 000–1 200 vuotta vanha. Suomen suurin eli kiintotilavuudeltaan järein puu lienee Kemiössä kasvava jättitammi, jonka ympärysmitta rinnan korkeudelta on 6½ metriä ja korkeus 28 metriä. Turun Ruissalossa kasvaa tammea 312 hehtaarin alalla ja vanhimpien tammien arvioidaan olevan 400-vuotiaita, noin sadalla hehtaarilla tammi on valtapuuna. Ruissalo on ehkä Suomen tunnetuin luontaisesti kasvanut tammisto, muita lähes yhtä edustavia tammistoja ovat Naantalin Tamminiemen luonnonsuojelualue ja Paraisten Lenholm. Pääkaupunkiseudulla on myös tammilehtoja, Vantaalla 2, Espoossa 5, mutta Helsingissä ei ainuttakaan. Yhteensä suojeltuja tammilehtoja on Suomessa noin 80-100 kappaletta, joista lähes kaikki joko Varsinais-Suomessa, tai Ahvenanmaalla. Pohjoisimmat luontaiset tammistot kasvavat Rauman seudulla ja itäisimmät Porvoossa. Kaikki suuret ja keskikokoiset tammet ovat Ahvenanmaalla rauhoitettuja, ja muuallakin Suomessa kaikki suuret maisemallisesti merkittävät vanhat yksilöt. Eteläsuomalaiset ovat pitkään siirtäneet luonnonvaraista tammea puutarhoihinsa, ja se onkin suosittu piha- ja puistopuu. Etelä-Suomessa tammet kasvavat puistoissa ja pihoilla suuriksi, mutta Pohjois-Suomessa ne jäävät usein pieniksi pensaiksi ja paleltuvat helposti kuoliaaksi. Tammimetsiköitä on Suomessa kuitenkin harvassa ja enimmäkseen metsätammea tavataankin luonnossa löyhinä pieninä ryhminä siellä täällä, tosin monissa paikoissa ne muodostavat kunnon metsiköitäkin. Esiintymillä voi olla montakin kymmentä kilometriä välimatkaa, vaikka närhien ja oravien voisi olettaa levittävän tammea Suomessa tehokkaasti.

Suomen etelärannikon tammivyöhyke

Tammivyöhyke on toinen alue Suomessa, jota ei lueta kuuluvaksi taigaan. Toisen ääripään muodostavat tunturilapin tunturikoivikot. Tammivyöhykkeellä kasvillisuus on jo liian rehevää ja eteläisiä piirteitä täynnä, jotta se voitaisiin sijoitaa taiga-tittelin alle. Tästä huolimatta Suomen tammivyöhykkeen metsät ovat voimakkaasti havupuuvaltaisia, joten se voidaan Suomen osalta lukea vielä havumetsäalueeseen, vaikkei se olekaan enää varsinaista pohjoista boreaalista taigaa. Suomen tammivyöhyke on tammen esiintymisen äärialuetta, ja saanut siitä nimensä.

Mitä lähemmäs rannikkoa saavutaan Suomen tammivyöhykkeellä, sitä runsaammaksi tammikin tulee, myös lounaaseen mennessä tammi yleistyy. Tammivyöhyke on parhaimmillaan noin 30 km leveä kaistale, joka kulkee Suomen etelärannikkoa myöten. Lounais-Suomessa tämä kaistale kääntyy rannikon suuntaisesti loivasti pohjoiseen ulottuen Raumalle asti. Tammivyöhyke on toiselta nimeltään hemiboreaalinen vyöhyke, mikä on havu- ja lehtimetsien vaihettumisaluetta. Tammivyöhykkeellä ilmasto on muuta Suomea mereisempi ja meren läheisyys vaikuttaa voimakkaasti alueen ilmastoon, esimerkiksi kevät tulee alueelle hieman sisämaata aikaisemmin ja talvi myöhemmin. Tammen lisäksi vain pääasiassa tammivyöhykkeelle asettuneita lajeja ovat saarni, keltavuokko, isokäenrieska, vuorijalava, pähkinäpensas, ja pystykiurunkannus. Nämä melko vaateliaat lajit menestyvät luonnossa heikosti tammivyöhykkeen pohjoispuolella, tosin yksittäisiä esiintymiä tavataan Tampereenalueen lehtokeskuksessa asti. Myös karaistuneemmista jaloista lehtipuista metsävaahtera ja metsälehmus ovat selvästi runsaampia tammivyöhykkeellä kuin pohjoisempana. Tammivyöhykkeen puusto ei ensi vilkaisulla eroa ihmeemmin muunkaan Etelä-Suomen kangasmetsistä, mutta siellä lehtoja on paljon runsaammin kuin muualla Suomessa, ja näissä lehdoissa myös nämä tiukasti tammivyöhykkeelle sidonnaiset lajit kasvavat. Tammivyöhykkeen alueella kuivat mäntyvaltaiset kankaat ovat muuta Suomea harvalukuisempia, mutta niitäkin löytyy. Tavallisin metsätyyppi on kuitenkin kuusivaltainen tuore kangas, tai lehtomainen (kuusivaltainen myös) tuore kangas, lehdotkin ovat yleisiä (näissä kasvaa yleensä myös kuusta). Myös lähes kaikki Suomen harvalukuiset jalopuulehdot kasvavat tammivyöhykkeellä, mutta komeita lehmuslehtoja löytyy jopa Pohjois-Savon saarilta saakka.

Tammen menestyminen Suomen luonnossa

Tammen menestyminen Suomen luonnossa on heikentynyt viimeisten tuhansien vuosien aikana ilmaston viilenemisen takia, jota seurasi kuusen tunkeutuminen tammen levinneisyysalueelle. Myös pelkkä ilmaston viileneminen pakotti tammen vetäytymään etelämmäksi. Tällä hetkellä on menossa vaihe, missä kuusi on levittäytymässä viimeisiinkin Suomen etelärannikon jalopuulehtoihin, sillä jalopuita suosiva laidunnus on loppunut.Tammi tarvitseekin nyt kipeästi ihmisen apua Suomessa, jos sen tahdotaan säilyvän meillä. Ilmastonmuutoksen seurauksena tammi saattaa ensi vuosisadalla levitä Oulun korkeudelle.Jos kuusi häviäisi Suomen tammivyöhykkeeltä, ei tammi olisi siellä enää niin ahtaalla, ja se todennäköisesti yleistyisi selvästi. Etelämpänä Euroopassa kuusi ei ole tammille uhka, sillä siellä on liian lämmintä kuusen täydelliselle hyvinvoinnille ja runsaalle esiintymiselle. Suomessa tammi kasvaa pohjoisrajoillaan ja tarvitsee ihmisen apua menestyäkseen kilpailussa esimerkiksi kuusta vastaan, tammimetsiä ei pitäisikään Suomessa rauhoittaa suojelualueiksi, vaan luonnonhoitoalueiksi, joita hoidetaan tammien ehdoilla. Tammen levinneisyydelle eteläisen rajan antaa tammen tarve viileään lepokauteen, joka ei täyty enää Euroopan eteläpuolella. Suomessa tammen pahin uhka ihmisen ja kuusen jälkeen ovat keväthallat, jotka vaurioittavat erityisesti nuoria tammen taimia.

Käyttö

Metsätammea käytetään kovan puuaineksensa vuoksi paljon huonekalu- ja koristepuuna sekä parkettina. Puuaines on väriltään ruskeaa. Hyvin kasvanut järeä tammitukki on arvotavaraa, ja sitä voi saada Suomen eteläosassa noin 150 vuodessa. Ilmastonmuutoksen voimistuessa nyt perustettavat tammimetsät saattavat tuottaa arvopuuta jo alle sadassa vuodessa. Tammen viljelystä on tullut hyviä kokemuksia Etelä-Suomessa, ja sitä voidaan suositella puulajiksi minne vain, sillä tammi menestyy niin savikoilla kuin rehevillä hiekkakankaillakin. Vain turvemailla se ei viihdy. Erityisesti tammen sopiminen puulajiksi savimaille on lisännyt sen viljelyä Etelä-Suomessa, ainoa ehto on ettei vesi jää seisomaan tammen juurille. Esimerkiksi pellonmetsityksessä loivat savikkorinteet ovat ihanteellisia kasvupaikkoja tammelle. Monille Etelä-Suomen metsänhoitajille savimaalle perustettavan metsän viljeltävät puulajit saattavat aiheuttaa joskus päänvaivaa. Tammi on kuitenkin yksi varteenotettava vaihtoehto. Tammen viljelyssä on onnistuttu hyvin jopa Elimäellä saakka, mutta parhaiten viljely kannattaa lähinnä Pori-Hamina linjan eteläpuolella, tällöin saadaan usein parasta tammitukkia.

Tammi luo ympärilleen hyvin kauniin, ilmavan ja valoisan ympäristön. Tammi houkuttelee ympärilleen hyvin kauniin ja monipuolisen eläin-ja kasvilajiston, tämän vuoksi sen käyttöä voisikin lisätä hoidettujen virkistyskäyttöön tarkoitettujen kaupunkimetsien puuna.

Tammi mytologiassa

Tammella on Euroopassa ikivanhat perinteet kansansaduissa ja -tarinoissa sekä mytologiassa. Sitä on pidetty kautta aikain voimallisena puuna uskonnoissa, joissa se tunnettiin mahtavimpien jumalien asumuksena. Skandinaviassa sitä pidettiin ukkospuuna, joka edusti ukkosen jumala Thoria. Kreikassa tammi oli omistettu antiikin uskon ukkosen jumalalle Zeukselle, jonka uskottiin syntyneen tammen juurella. Muinaisille ihmisille tammi symboloi hedelmällisyyttä, viisautta ja hyvää onnea. Euroopan druidien kerrotaan polttaneen ikuisia tammitulia. Tämä tarkoitti rituaalia, jossa kyläläiset sytyttivät joka vuosi tulisijansa uudelleen tammen pyhistä liekeistä, joiden uskottiin turvaavan kodin taloutta.Suomessa tammi on aina ollut sen verran harvalukuinen puu, ettei siihen juuri liity vanhoja kansanuskomuksia tai mystiikkaa. Kalevalassa puhutaan Isosta tammesta, maailmanpuusta.

07.03.2018 18.11Hakkuutähteiden energiakäyttö ei ole haitatonta, mutta pärjää ilmastovaikutuksiltaan kivihiilelle ja turpeelle
07.03.2018 16.44Oy Otto Brandt Ab myy Polaris-liiketoimintansa ja Polaris-edustuksensa Suomessa ja Baltian maissa
07.03.2018 14.35Husqvarna lanseeraa huippumodernit painepesurit!
07.03.2018 13.48K-ryhmälle kaksi uutta HCT-yhdistelmää
07.03.2018 13.32Scania ja Ahola Transport solmivat sopimuksen letka-ajotestauksesta
07.03.2018 10.11Juha Tahvanainen Volvo Truck Center Etelä-Suomen aluejohtajaksi
07.03.2018 8.00Stora Enson Tähtitili-palvelu 10 vuotta
06.03.2018 18.00Goodyear esitteli älyrenkaan prototyyppinsä katukäytössä
06.03.2018 16.00Renault Trucksin kuljetustenhallintajärjestelmä Optifleet nyt mobiiliversiona
06.03.2018 14.28Nokian Renkaiden uudistunut brändi tukee yhtiön kasvustrategiaa
06.03.2018 9.25Hans Sohlström aloittaa Ahlstrom-Munksjön toimitusjohtajana 16.4.2018
06.03.2018 8.11Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Savon Sanomissa: Lisää rahaa liikenneverkolle
05.03.2018 19.01Koskisella valmistui 17 uutta saha- ja levyteollisuuden ammattitutkintolaista
05.03.2018 16.01Hirvikannan koko pienentynyt, vasatuotto alhainen Itä- ja Pohjois-Suomessa
05.03.2018 11.14Mercedes-Benz-henkilöautojen huoltoverkosto laajenee Oulun seudulla
05.03.2018 9.22Esitys: Yksityistielakiuudistus voimaan jo 2019
05.03.2018 9.20Julkisivukorjausten RYL-laatuvaatimukset ilmestyneet
04.03.2018 17.10Osalla moottoriteistä saa ajaa 120 km/h jo maaliskuussa - siirtymäaika alkaa
04.03.2018 16.11Metsähallituksella onnistunut vuosi - tulostavoite ylitettiin ja myös muissa asetetuissa tavoitteissa onnistuttiin
04.03.2018 10.11Art goes Metsä -installaatiokilpailun voittajaksi näyttävä "Uusi kulottuvuus"
03.03.2018 13.01Esitys liikenneväylien lisärahoituksesta sekä pitkäjänteisestä kehittämisestä merkittävä metsäteollisuuden kilpailukyvylle
03.03.2018 10.01UPM maksoi henkilöstölleen 65 miljoonaa euroa kannustepalkkioina vuonna 2017
03.03.2018 8.10Suurten yritysten liikevaihto oli tammikuussa edellisen kuukauden tasolla
02.03.2018 14.20Teknisen Kaupan Liitto lyttää ehdotukset nopeudeltaan rajoitetuista autoista
02.03.2018 13.00Metsäsektori edelleen Suomen biotalouden moottori
02.03.2018 10.33Jari Väisänen John Deere Forestryn aluekouluttajaksi Keski-Suomeen
02.03.2018 10.32Suomalaiset arvostavat pitoa
02.03.2018 10.24Uusi Audi A6 keväällä Suomeen
02.03.2018 10.20Gasum avaa kaasutankkausaseman Saloon
02.03.2018 10.10AL: Ajokorttilaki vesittymässä poljinpakon ja lakisääteisen ajorataharjoittelun takia
02.03.2018 8.00Asiakkaat Iso-Britanniasta ja Irlannista vierailivat Logset koneiden syntymäpaikalle
01.03.2018 20.00Odotettu uutuus Webastolta: eThermo Top, sähkökäyttöinen lämmitin
01.03.2018 17.00LIQUI MOLYn toimitusjohtaja Ernst Prost: Menestys tulee kovalla työllä
01.03.2018 14.00Metsähallituksella onnistunut vuosi
01.03.2018 13.49Volkswagen pakettiautojen ylivoimainen ykkönen helmikuussa
01.03.2018 13.15Yritysten kasvava luottamus talouteen ja viennin kasvu piristävät tavara-autojen kysyntää
01.03.2018 13.00Karhunveistäjiä kutsutaan Ilomantsiin
01.03.2018 10.45Volkswagen Beetlen rajoitettu erä myyntiin Suomessa
01.03.2018 10.30Gasum avasi kaasutankkausaseman IKEA-tavaratalon yhteyteen Espoossa
01.03.2018 9.30Ahlstrom-Munksjön vuosikertomus ja vastuullisuusraportti 2017 on julkaistu
01.03.2018 8.32Kotkamills suunnittelee toiminnan laajentamista
28.02.2018 16.55SKAL: Pitkäjänteinen kehittäminen ja rahoitustason nosto tervetulleita liikenneverkolle
28.02.2018 14.50KATSO VIDEO! Komatsu Forestin Sotkamon hakkuunäytökseen saapui yli 500 metsäalan ammattilaista
28.02.2018 10.01Komatsu Forest Oy:n johtoryhmä vahvistuu
28.02.2018 9.09Toyota Material Handling Finland Oy - Toyotan joustava trukkiautomaatio mahdollistaa nopean takaisinmaksuajan
27.02.2018 17.00Maskisuoja nopeuttaa moottorin lämpenemistä pakkassäässä
27.02.2018 10.14Avoin metsätieto tulee ladattavaksi maaliskuun alussa
27.02.2018 10.00Mercedes-Benz Vito ONE mukana ilmanlaadun parantamisessa
27.02.2018 10.00Ilmainen Metsä Rokkaa -tapahtuma kesäkuussa Mikkelissä
27.02.2018 8.11Yara ja SYKE yhteistyöhön ravinnekuormituksen mallinnuksessa
27.02.2018 7.24Pölkky Metsä ja Ponsse järjestävät metsäpäivän Pohjois-Savossa Sonkajärvellä tulevana torstaina 1.3.
27.02.2018 7.00Stora Enson vuoden 2017 vuosikertomus julkaistu
26.02.2018 18.22eActros-sähkökuorma-autojen asiakastestit alkavat Euroopassa
26.02.2018 14.55Milwaukee esittelee uuden vaativiin olosuhteisiin tarkoitetun valaisintuoteperheen
26.02.2018 14.47Sami-Matti Trogenin tavoite piti, kauden ensimmäinen palkintokorokepaikka tuli Norjasta - Ammattilehti.fi vauhdissa mukana!
26.02.2018 13.47Runkovesitöihin liittyvät räjäytystyöt haittaavat E18 Turun kehätien liikennettä tällä ja ensi viikolla
26.02.2018 13.23Kevään SONAX XTREME uutuustuotteet näppärään pinnoitukseen
26.02.2018 13.00Volvo Trucks: polttoaineenkulutuksen ja CO2-päästöarvojen uudet ilmoitusvelvollisuuden vaatimukset tervetulleita
26.02.2018 10.00Samsung esitteli uudet Galaxy S9:n ja S9+ -lippulaivapuhelimensa
26.02.2018 8.50Nokialta viisi puhelinuutuutta
25.02.2018 17.33Hyötyajoneuvokeskus rakensi Savon koulutuskuntayhtymälle toimivan metsäkonesimulaattoriauton
25.02.2018 13.01Pohjois-Amerikan metsäkonemarkkina hyvässä vauhdissa - tavaralajimenetelmän suosio kasvaa
24.02.2018 18.11Mercedes-Benz toimittaa 115 Atego-pohjaista jäteautoa Chileen
24.02.2018 15.01Metsänhoitotyöt käynnissä Lapinjärvellä
24.02.2018 11.00Ponsse-Iivo superhiihdolla olympiakultaan 50 km kuninkuusmatkalla!
23.02.2018 17.20Gasumille investointitukea tankkausasemaverkoston laajentamiseksi Ruotsissa
23.02.2018 9.30Metsä Group maksaa omistajajäsenten kuitupuille tuplabonukset
23.02.2018 9.06Volkswagen Touareg uudistuu
22.02.2018 17.44Tervetuloa huomenna perjantaina ja lauantaina! Komatsu 901XC -hakkuukone saapuu Sotkamoon perjantaina ja lauantaina 23.-24. helmikuuta
22.02.2018 13.00TM: Opel Insignia on Vuoden Talviauto 2018
22.02.2018 12.30Volvo Trucks entistäkin vahvemmin mukana Puunkuormaajamestari 2018 -kisassa
22.02.2018 9.25Mercedes-Benz: vuoteen 2022 mennessä, luvassa yli uutta 50 sähkö- ja hybridimallia
22.02.2018 9.20Vuoden arktinen muotoiluyritys 2018 -palkinto on myönnetty Aurora eMotionin sähkökelkalle
22.02.2018 9.15Puukauppa kävi vilkkaana vuonna 2017
22.02.2018 9.00Ford Edge SUV saa uudet 238 hevosvoiman EcoBlue bi-turbo -moottorit ja edistyksellisiä kuljettajaa avustavia järjestelmiä
22.02.2018 9.00Uutuuskirja Logistiikka ja liikennejärjestelmät pohtii tulevaisuuden liikennettä
22.02.2018 9.00Volvo-uutuus: V60 Sportswagon
21.02.2018 20.11Metsähakkeen toimituslogistiikan uudelleenjärjestelyt parantavat toimitusketjun tuottavuutta ja vähentävät toiminnan kausittaisuutta
21.02.2018 15.33Kotimaiset keraamiset pinnoitteet valtaavat autonhoitoalaa
21.02.2018 15.19Kansainväliset öljymarkkinat - helmikuu 2018
21.02.2018 14.11Logset paransi tulosta 2017 - myyntikanavia kehitettiin USA:ssa ja Venäjällä
21.02.2018 9.44Metsäveroilmoitusten täyttö kiivaimmillaan helmikuun lopun viikkoina
21.02.2018 8.37Volvolta ensimmäinen kolmisylinterinen
21.02.2018 8.30SEATin uuden ison katumaasturin nimeksi Tarraco
21.02.2018 8.20Selluloosapohjaisten sähköeristekomponenttien valmistukseen kehitetään NOVUM-hankkeessa järkevämpiä menetelmiä
20.02.2018 18.23KATSO VIDEO! Uusi Vermeer HG6800TX murskain tuottaa metsäenergiaa ennätysteholla - Vermeer muuntuu myös hakkuriksi
20.02.2018 18.01Renault Trucksin uusi raskas mallisto ensimmäistä kertaa laajalla kotimaan kiertueella
20.02.2018 18.00Innovatiivisen Opel Combo Lifen ensimmäiset kuvat julki
20.02.2018 12.10Volvo Trucks täyttää tänään 90 vuotta
20.02.2018 11.40Kasvatushakkuiden korjuujälki heikentyi edellisvuodesta
20.02.2018 11.30Haitulan silta uusitaan Loimaalla, liikenne kiertotielle
19.02.2018 12.00Hiab avaa uuden asennuskeskuksen Meppelissä, Alankomaissa
19.02.2018 11.00VR Trackin Unimog-kaksitieajoneuvoa pilotoidaan ratojen lumitöissä
18.02.2018 9.41Puomin älykäs kärkiohjaus IBC nostaa metsäkoneiden tehokkuuden uudelle tasolle
18.02.2018 9.33KATSO VIDEO! Fogmaker sammutusjärjestelmä on erittäin tehokas työkoneiden tulipalojen sammuttamiseen
18.02.2018 9.11Stora Enso toimittaa massiivipuuelementit Suomen korkeimpaan puukerrostaloon
18.02.2018 8.00Teiden talvihoidon korotuskohteet julkaistu
17.02.2018 19.01VOITA KOMATSU-PUSKUTRAKTORI! Klikkaa tästä ja osallistu Kivirockin Facebook-kilpailuun!
17.02.2018 19.00Vuoden lähienergiaratkaisu 2017 kilpailu keräsi ison joukon kiinnostavia osallistujia, joissa keskityttiin ratkomaan lämmityksessä käytettävän energian puhdistamista
17.02.2018 15.01Ponsse avasi uuden rahtireitin Kajaanista Suomussalmelle

Näytä lisää »