Finnveran Etelä-Suomen aluekatsaus 1-6/2022: Teollisuusyritysten rahoitus väheni, palvelusektorin kasvoi

Finnveran myöntämän kotimaan rahoituksen määrä väheni alueen kaikissa kolmessa maakunnassa edelliseen vuoteen verrattuna. Etelä-Karjalassa lasku oli pienin (-10 %), kun taas Kymenlaaksossa myönnetty rahoitus väheni jopa 69 prosenttia ja Uudellamaalla 40 prosenttia.

- Alkuvuosi 2022 toi jälleen mukanaan muutoksia yritysten toimintaympäristössä Finnveran Etelä-Suomen alueella. Taloudellinen ja poliittinen epävarmuus, nousevat kustannukset ja työvoimapula koettelivat alueen yrityksiä. Toisaalta korona-ajan jälkeen monella toimialalla kysyntä näytti myös elpyvän lupaavasti. Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta investointeja ja yrityskauppoja tehtiin edelleen jopa edellisvuoden tahtiin, sanoo Finnveran Etelä-Suomen aluejohtaja Anna Karppinen.

Finnvera myönsi rahoitusta Etelä-Suomen alueen maakunnissa seuraavasti:

Maakunta	1-6/2019, milj. e	1-6/2020, milj. e	1-6/2021, milj. e*	1-6/2022, milj. e*
Etelä-Karjala	8,4	16,5	16,4	14,8
Kymenlaakso	6,9	17,3	45,1	13,8
Uusimaa	123,7	339,8	311,6	187,0
* Luvut pitävät sisällään suuryrityksille myönnetyn kotimaan rahoituksen (yhteensä 135 miljoonaa euroa 1-6/2021 ja 37 miljoonaa euroa 1-6/2022).

- Edellisenä vuonna suuryrityksille myönnetyt yksittäiset suuret rahoitukset selittävät valtaosan rahoituksen määrän laskusta alkuvuonna 2022. Yleisesti näyttää siltä, että rahoituksen kysyntä on palaamassa lähemmäs normaalia tasoa koronavuosien kasvupiikin jälkeen. Myönnetyn rahoituksen määrä on silti edelleen merkittävästi koholla esimerkiksi vuoteen 2019 verrattuna, jatkaa Karppinen.

Investointien määrä kasvoi Uudellamaalla, tasaantui Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa

Uudellamaalla Finnveran rahoittamien investointien määrä pysyi taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta edelleen vilkkaana ja kasvoi neljä prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Alkuvuoteen 2020 verrattuna investoinnit jopa kaksinkertaistuivat. Yritykset investoivat edellistä vuotta enemmän koneisiin ja kalustoon sekä rakennuksiin. Myös aineettomat investoinnit kasvoivat. Aineettomat investoinnit voivat olla esimerkiksi tuotekehitystä, markkinointia, ohjelmistoja tai patentteja.

Kymenlaaksossa investointien määrä laski vuoden 2021 investointipiikin jälkeen. Vuoteen 2020 verrattuna investoinnit kasvoivat kuitenkin 28 prosenttia. Myös Etelä-Karjalassa investointien määrä väheni viime vuodesta, mutta kasvoi 15 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna.

- Epävarmassa taloustilanteessa yritykset saattavat jarruttaa investointisuunnitelmiaan. Erityisesti Uudellamaalla investoinnit ovat kuitenkin jatkuneet vilkkaina ja nimenomaan pk-yritykset ovat alkuvuoden aikana olleet aktiivisia. Yritykset ovat voineet reagoida esimerkiksi toimitusketjujen epävarmuuteen investoimalla omaan tuotantoon ja varastoon, kuvaa Karppinen. 

Yrityskauppoja solmittiin erityisesti teollisuuden ja vähittäiskaupan toimialoilla, majoitus- ja ravitsemustoiminta nousukiidossa

Vaikka omistajanvaihdosten rahoitus laski valtakunnallisesti, Uudenmaan omistajanvaihdoskentällä oli silti edelleen vilkasta: yrityskauppojen kappalemäärät nousivat 12 prosenttia ja euromääräinen rahoitus jopa lähes kolmanneksen edellisvuodesta. Pienten palveluyritysten omistajanvaihdokset vilkastuivat korona-ajan jälkeen. Esimerkiksi majoitus- ja ravitsemusliikkeiden omistajanvaihdoksia tehtiin kappalemääräisesti jopa 47 prosenttia enemmän viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Myös Kymenlaakso ui omistajanvaihdosten suhteen vastavirtaan: omistajanvaihdosten euromääräinen rahoitus nousi 30 prosenttia ja kappalemääräkin pysyi edellisvuoden tasolla. Yrityskauppoja solmittiin erityisesti teollisuuden ja vähittäiskaupan toimialoilla.

Etelä-Karjalassa omistajanvaihdosaktiivisuus puolestaan tasaantui ennätysvuoden 2021 jälkeen. Alkuvuoden taloudellinen ja poliittinen tilanne saattaakin näkyä alueen omistajanvaihdosmarkkinassa. 

Teollisuusyrityksille myönnetty rahoitus väheni, palvelusektorin rahoitus kasvussa

Teollisuusalan yrityksille myönnetty Finnveran rahoitus laski sekä Uudellamaalla (-65 %) että Kymenlaaksossa (-79 %). Etelä-Karjalassa teollisuusyritysten rahoitus pysyi puolestaan lähes edellisvuoden tasolla (-3 %).

Vahvimmassa kasvussa olevat toimialat löytyivät palvelusektorilta alueen kaikissa maakunnissa. Kaupan ja kuluttajapalveluiden rahoitus kasvoi Uudellamaalla 30 prosenttia. Liike-elämän palveluiden rahoitus oli puolestaan kasvussa kaakon kulmalla: Etelä-Karjalassa kasvu oli 12 prosenttia ja Kymenlaaksossa peräti 150 prosenttia.

Matkailun ja ravintolatoiminnan rahoitus kasvoi Uudellamaalla 6 prosenttia, mutta laski sekä Kymenlaaksossa (-26 %) että Etelä-Karjalassa (-61 %).

- Näyttää siltä, että palvelusektori on palautumassa korona-ajan kuopasta, kun taas teollisuusyritykset ovat kärsineet alkuvuoden taloustilanteesta. Toki eroja maakuntien välillä on. On erittäin tärkeää, että yritykset tekevät kasvu- ja kansainvälistymissuunnitelmia myös epävarmempina aikoina. Olemme mielellämme apuna rahoituksen ja koko Team Finland -verkoston palvelujen keinoin, sanoo aluejohtaja Karppinen.

Finnveran_Etela-Suomen_aluekatsaus_1-6_2022.pdf