Turpeen ja fossiilisten polttoaineiden alasajo kasvattaa metsäenergian kysyntää
30.06.2021 10.22 
Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta oli viime vuonna 28 prosenttia. Öljyn osuus on pienentynyt 21 prosenttiin, kivihiilen 6 prosenttiin ja turpeen 3 prosenttiin energian kokonaiskulutuksesta. Fossiilista polttoaineista turpeen kulutus väheni neljänneksellä ja kivihiilen kulutus viidenneksellä verrattuna vuoteen 2019. Turpeeseen ja fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan energiatuotannon nopeutuva alasajo on lisäämässä kestävästi tuotetun metsäenergian kysyntää kautta koko maan.
- Metsähakkeen osuus energiatuotantoon käytetyistä kiinteistä puupolttoaineista kasvoi 39 prosenttiin, vaikka metsähakkeen kokonaiskäyttö ei kasvanut viime vuonna. Muu osa kiinteistä puupolttoaineista koostuu metsäteollisuuden sivutuotteista, kuoresta, sahanpurusta ja puutähteistä sekä kierrätyspuusta, kertoo metsäenergian johtava asiantuntija Kyösti Turkia Suomen metsäkeskuksesta.
Kotimaisen metsähakkeen käytön kasvua ennakoi myös lisääntynyt energiapuun korjuu metsistämme. Energiapuun korjuumäärä kasvoi Luonnonvarakeskuksen tietojen mukaan 1,1 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2020 verrattuna edellisvuoteen. Lisääntynyt korjuu kohdistui pääosin harvennusmetsien energiapuuhun.
Harvennusmetsien pienpuun käyttö metsähakkeena kasvoi 3,9 miljoonasta kuutiometristä 4,3 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2020. Sen sijaan uudistusalojen hakkuutähteiden käyttö aleni 2,9 miljoonasta kuutiometristä 2,5 miljoonaan kuutiometriin edellisvuodesta.
- Jos metsänhoidollista energiapuuta ei kerättäisi talteen, se kaadettaisiin maahan. Nopeasti lahotessaan pienpuu ja hakkuutähteet vapauttavat saman hiilimäärän ilmakehään kuin poltettaessa, mutta fossiilienergian korvaamisesta saatavat hyödyt kotimaahan jäisivät tulematta, kuvaa Turkia metsäenergian ilmastovaikutuksia.
Järeän, pääosin ulkomailta tuotavan runkopuun käyttö energiaksi kasvoi kolmanneksella 0,6 miljoonaan kuutiometriin. Kantojen energiakäytön aleneva trendi jatkui ja käyttö väheni 17 prosenttia edellisvuodesta 0,3 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2020.
Maakuntien välillä on eroja metsähakkeen kysynnässä ja raaka-aineissa
Metsähakkeen käyttö oli suurinta Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Muista maakunnista isoja metsähakkeen käyttäjiä ovat Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa. Metsänhoidon kannalta hyvää kehitystä on harvennusmetsien pienpuun käytön kasvu Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan alueella viidenneksellä vuonna 2020.
Metsähakkeen käyttö kasvoi myös Kaakkois-Suomessa, jossa muusta maasta poiketen hakkuutähteiden käyttö lisääntyi. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella energiasektorin rakennemuutos alkoi näkyä metsähakkeen kysynnän kasvuna huolimatta siitä, että Kaakkois-Suomessa metsäteollisuuden sivutuotteiden käyttö on maan suurinta.
Järeän runkopuun käyttö energiantuotantoon kasvoi eniten Pohjois-Savossa. Vastaavasti metsänhoidon sivutuotteiden ja harvennusmetsien pienpuun hyödyntäminen maakunnassa väheni.
Etelä-Savossa metsähaketta käytettiin energialaitoksilla 400 000 kiintokuutiometriä. Metsähakkeen käytön kasvu lähivuosina etenee maakunnassa lähinnä laitosteknisten uudistusten kautta, jonka johdosta turpeen käyttöä voidaan edelleen vähentää.
Lisätietoja: Puun energiakäyttö 2020
|
