TAMK: Metsien jatkuva kasvatus on puheenaihe, joka kiinnostaa suomalaisia10.02.2021 12.28
Metsälain muutos mahdollisti metsien hoitamisen jatkuvan kasvatuksen menetelmillä perinteisen kasvatuksen lisäksi. Aihepiiri kiinnostaa metsänomistajia ja suurta yleisöä, mutta aiheuttaa myös hämmennystä. – Alan toimijatkaan eivät välttämättä tiedä, mistä jatkuvassa kasvatuksessa on kysymys. Koulutuksien kautta tavoitamme myös metsäpalvelu- ja puunkorjuuyrittäjiä ja muita metsäalan ammattilaisia, hankkeen projektipäällikkö, metsätalouden lehtori Manne Viljamaa TAMKista kertoo. Suuri kiinnostus metsien jatkuvan kasvatuksen menetelmää kohtaan herättää hyvin käytännöllisiä kysymyksiä: Mitä metsien jatkuvalla kasvatuksella tarkoitetaan, ja miten omia metsiä voi siirtää jatkuvan kasvatuksen menetelmään? Mitä metsänomistajien pitäisi tehdä ja miltä metsä näyttää, kun sitä kasvatetaan jatkuvasti? Millaisille kohteille menetelmä sopii, ja miten käy taloudellisen tuoton tai muiden metsään liittyvien arvojen, kuten monimuotoisuuden? Taloudellinen näkökulma liittyy vahvasti metsäkeskusteluun. – Koska aihe on selkeästi nyt ajankohtainen, päätimme JATKAS-hankkeessa yhdistää osaamisemme liike- ja metsätalouden yhteiseksi tavoitteeksi, hankkeessa mukana oleva TAMKin liiketalouden lehtori Riitta Vihuri kertoo. Moni metsäomistaja on Vihurin mukaan kiinnostunut jatkuvasta kasvatuksesta, koska avohakkuiden jälkeiset uudistamiskustannukset ovat suhteellisen korkeat. – On tutkittu kymmeniä vuosia, että jaksollinen metsänkasvatus on tehokas tapa tuottaa puumassaa. Valtaosa metsäalan ammattilaisista ei lähde mielellään jatkuvan kasvatuksen menetelmän kannattajaksi, koska puunkorjuu, kaataminen ja kuljettaminen tienvarteen on tällöin jonkun verran kalliimpaa ja haastavampaa. Pelätään, että puunhankinnan kustannukset nousevat liian korkeiksi, Vihuri ja Viljamaa toteavat. Metsänomistaja saa tietoa metsäkohteissa JATKAS-hankkeen kohderyhmänä ovat metsänomistajat ja pienyrittäjät. Pääosan tiedosta metsänomistajat saavat koulutustilaisuuksissa, joita järjestetään metsäkohteissa eri paikkakunnilla Pirkanmaalla. Koulutustilaisuuksissa päästään konkreettisesti esittelemään, mitä eri metsäkohteissa on tehty. – Korona-aika esti sisätiloissa tapahtuvat koulutustilaisuudet, joten olemme menneet suoraan maastoon. Pääsemme pienessä porukassa juttelemaan ja keskustelemaan. Siellä hiljainenkin suomalainen metsänomistaja pääsee kysymään mieltä askarruttavia asioita. Tieto ja tiedon tarvitsijat kohtaavat parhaiten metsässä, Viljamaa sanoo. Koulutuspaikkakuntia ovat olleet Akaa, Lempäälä, Ylöjärvi ja Nokia. Maaliskuun puolivälissä pidetään seuraava asiantuntijawebinaari, ja maastokoulutukset jatkuvat huhtikuussa Sastamalassa ja myöhemmin keväällä Pohjois-Pirkanmaalla. – Välitämme osallistujille tutkittua tietoa, ja olemme löytäneet kunnista metsäkohteita, joissa jatkuvan kasvatuksen menetelmiä on jo nähtävissä. Metsäkohteissa pääsemme kertomaan menetelmästä osallistujille kansantajuisesti. Perustietoa löytyy verkkosivuiltamme https://projects.tuni.fi/jatkas/, jonne keräämme tutkittua tietoa ja artikkeleita luettavaksi. Tähän mennessä hanke on järjestänyt neljä koulutuspäivää maastossa, ja niissä ollut keskimäärin noin 20 osallistujaa päivää kohti. Asiantuntijawebinaariimme osallistui noin 120 kuulijaa. Webinaarin esitelmät löytyvät myös verkkosivuiltamme. Miksi jatkuvaa kasvatusta tehdään? Metsänomistajalla on Viljamaan mukaan valta itse päättää, mitä hän tekee metsällään. – Päätöksiä ohjaavat lait, sertifioinnit ja suositukset. Aika moni metsänomistaja vieroksuu avohakkuuta, esimerkiksi siksi, koska se on ruman näköistä. Jos ei halua avohakkuita, niin metsää pitää hoitaa eri tavoilla ja erilaisilla menetelmillä kuin tähän asti on tehty. Jos metsää hoitaa jaksollisesti, niin päädytään tilanteeseen, jossa metsässä on paljon tasakokoisia puita, jolloin ei riitä ravinteita ja valoa niin, että luontaiset taimet lähtisivät kehittymään. Jatkuvassa kasvatuksessa metsää pyritään hoitamaan Viljamaan mukaan siten, että siellä on koko ajan erikokoisia puita. Silloin metsässä on myös niin paljon valoa, että taimet pääsevät kehittymään. Ei tule sellaista tilannetta, että olisi pakko kerralla hakata ja taas istuttaa. Jaksollisesta kasvatuksesta siirtyminen jatkuvaan kasvatukseen ei onnistu hänen mukaansa yhdellä käsittelykerralla, vaan siihen täytyy siirtyä vaiheittain. – On tutkimustuloksia siitä, että jos avohakkuita tehdään systemaattisesti sukupolvi toisensa perään, niin lajisto köyhtyy, esimerkiksi sienet ja marjat häviävät useiksi vuosiksi. Monen mielipide on, että Suomen metsätalous on liian rajua, Viljamaa toteaa. Jatkuvan kasvatuksen menetelmillä tuloa saadaan Viljamaan ja Vihurin mukaan vähemmän kerrallaan mutta säännöllisemmin, eikä kasvatus vaadi suuria investointeja. Koulutustilaisuudet ovat saaneet metsänomistajilta positiivisen vastaanoton. – Osallistujat ovat olleet liikkeellä sellaisella asenteella, että asia kiinnostaa todella, ja he haluavat käyttää näitä menetelmiä omissa metsissään. On hyvä, että mukana on ollut myös perinteisen metsätalouden kannattajia, jotka ovat kyseenalaistaneet nämä uudet menetelmät. He ovat ottaneet esille haasteita, joista on voitu yhdessä keskustella, Viljamaa ja Vihuri kertovat. Metsätalousinsinöörillä on metsäalan monipuolinen osaaminen TAMKin metsätalouden tutkinto-ohjelmasta valmistuu metsätalousinsinöörejä, jotka voivat toimia metsänhoidon ja puunhankinnan sekä luonto- ja ympäristöalan tehtävissä. Tutkinnon opetussuunnitelma seuraa vahvasti aikaa ja ennakoi tulevaa. – Jatkuvan kasvatuksen menetelmä kuuluu tulevien metsäalan ammattilaisten opetusohjelmaan, jotta metsäammattilainen osaa soveltaa erilaisia metsänkasvatusmenetelmiä monipuolisesti erilaisissa tilanteissa. Viljamaa kertoo. JATKAS – Jatkuvaa kasvatusta Pirkanmaan metsiin -hanke toteutetaan Tampereen ammattikorkeakoulun ja Suomen metsäkeskuksen läntisen palvelualueen yhteistyönä vuosien 2020–2021 aikana. Sen rahoittajana toimii Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Hankkeen verkkosivut: https://projects.tuni.fi/jatkas/esittely/ |
