Tutkimus: Hakkuualan maanmuokkaus lisää taimettumista16.12.2020 10.20 Metsän jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa käytettävä pienaukkohakkuu johti hyvään taimettumistulokseen Rovaniemen Veneselän männiköissä tehdyssä kokeessa. Suuremmatkin pienaukot (0,5 ha) taimettuivat kauttaaltaan, kun maata muokattiin kevyesti. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemä tutkimus on tiettävästi ensimmäinen Lapin männiköiden pienaukkojen uudistamista koskeva tutkimus. Pienaukkohakkuu on yksi metsän jatkuvapeitteisen kasvatuksen eli eri-ikäisrakenteisen metsän käsittelyn päämenetelmistä. Laajan avohakkuun sijasta metsään hakataan useita pieniä aukkoja, joiden pitäisi taimettua reunametsän siemennyksestä. Aukot ovat niin pieniä, että metsän peitteisyys säilyy. Metsälain mukaan eri-ikäisrakenteisessa metsien käsittelyssä pienaukot saavat olla korkeintaan 0,3 hehtaarin kokoisia. Etenkin Pohjois-Suomen laajoilla metsikkökuvioilla on usein tarkoituksenmukaista käyttää suurempiakin aukkoja (1 ha) osana peitteistä metsänkasvatusta. Niitä koskee silloin samanlainen uudistamisvelvollisuus kuin tavanomaisia, avohakkuun jälkeisiä uudistusaloja Tutkimusten mukaan kuusikoihin tehdyt pienaukot (0,1- 0,5 ha) ovat taimettuneet hyvin Pohjois-Suomessa, mutta männiköiden taimettumisesta ei ole ollut tähän mennessä tutkimustuloksia. Maanmuokkaus lisäsi merkittävästi taimettumistaRovaniemen Veneselän männiköissä tehdyssä laajassa kokeessa tutkittiin männyn luontaisen uudistamisen onnistumista erikokoisissa pienaukoissa. Koetta varten hakattiin 54 halkaisijaltaan 20, 40 ja 80 metrin kokoista pienaukkoa kasvupaikkatyypiltään kuiviin tai kuivahkoihin metsiin. Osassa koealoja käytettiin maankäsittelymenetelmänä kevyesti maanpintaa paljastavaa laikutusta. Uudistamisen tulos inventoitiin viiden vuoden kuluttua hakkuusta. Männyn taimia oli syntynyt aukoille runsaasti, keskimäärin 22 000 kpl/ha, eli jopa nelinkertaisesti se, mikä on metsänhoidon suositusten tavoitetiheys kylvötaimikossa. Taimikon tiheys tosin pieneni siirryttäessä reunametsästä aukon keskelle: 5 metriä reunasta taimia oli noin 21 000 kpl/ha, mutta vielä 40 metrin päässä reunasta noin 14 000 kpl/ha eli reilusti yli kaksi kertaa metsänhoidon suositusten tavoitetiheyden. Maanmuokkaus lisäsi taimettumista merkittävästi. Jos maaperää ei käsitelty ja sitä peitti koskematon sammal, puolet taimikoealoista oli taimettomia. Kun kivennäismaata paljastettiin 15–20 prosenttia pinta-alasta, tyhjien koealojen osuus pieneni lähelle nollaa prosenttia. Tulokset osoittavat, että metsälain rajausta (0,3 ha) suuremmatkin aukot taimettuvat Keski-Lapin oloissa kauttaaltaan, jos maanpintaa muokataan kevyesti. Seuraavaksi kokeessa on tarkoitus tutkia taimien kuolleisuutta ja pituuskehitystä. Muissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että reunametsän kilpailuvaikutus hidastaa taimien kasvua merkittävästi. Tieteelliset vertaisarvioidut julkaisut, joihin uutinen perustuu: Hallikainen, V., Hökkä, H., Hyppönen, M., Rautio, P., Valkonen, S. 2020. Männyn luontainen uudistuminen pienaukkohakkuun jälkeen Lapissa. Acta Lapponica Fenniae 29:10-22. Hallikainen, V., Hyppönen, M., Hökkä, H, Rautio, P. & Valkonen, S. 2019. Natural regeneration after gap cutting in Scots pine stands in northern Finland. Scandinavian Journal of Forest Research 34: 115-125. |