Keksintöjä marjanpoimintaan - Patentti antaa yksinoikeuden käyttää keksintöä
24.06.2020 9.30
Marjastaminen on aina ollut keskeinen osa suomalaista kesän viettoa. Marjojen poimintaan on keksitty vuosien saatossa monenlaisia apuvälineitä, joista esittelemme osan tässä.
Marjojenpoimimiskoje
Ruotsalaisen Anders Wikstrandin keksintö "bärplockningsapparat" - "marjojenpoimimiskoje" on tiettävästi vanhin Suomessa patentoitu marjapoimurikeksintö. PRH:n edeltäjä teollisuushallitus myönsi patentin vuonna 1910. Kojeen sivuosat ja katto ovat puusta tai rautalevystä sekä pohja ja takaosa taivutetuista rautalangoista. Vastaavan tyylisiä poimureita oli patentoitu aiemminkin Ruotsissa, mutta Wikstrandin ratkaisussa oli uutta automaattisesti avautuva ja sulkeutuva läppä, joka esti marjojen putoamisen. Tämä yli 100 vuotta vanha marjapoimurimalli on osoittautunut ilmeisen käyttökelpoiseksi ja lähes samanlaisia poimureita näkee yhä käytössä.
Poimintalaite
Kalle Mäkeläiselle vuonna 1987 myönnetty patentti koskee poimintalaitetta, jolla metsämarjoja voidaan riipiä pensaasta erilliseen poiminta-astiaan. Poimintalaitteessa on kuppimainen koura marjojen irrottamiseksi. Kouraan liitettyyn varteen on kiinnitetty kädensija ja tukielin varren tukemiseksi poimijan käsivarren yläosaan. Laitteen avulla marjat voi tehokkaasti riipiä pensaasta suoraan poiminta-astiaan etäisyyden päästä ja kumartumatta.
Marjanpoimintalaite
Pasi Takalon vuonna 1987 patentoima marjanpoimintalaite on edelleen kehitetty versio aikaisemmista poimintalaitteista. Siinä poimuriin on kiinnitetty kaksi vartta, varsia yhdistävä kädensija ja kyynärvarsituki. Varret on liitetty poimuriin nivelellä, jolloin kahvan avulla poimuria voidaan ranneliikkeellä kallistaa poimintaliikkeen mukaisesti. Poimuriosa voi olla esimerkiksi Wikstrandin mallin mukainen poimuri.
Metsämarjojen poimimiseen tarkoitettu laite
Pentti Järvelän vuonna 1993 patentoima metsämarjojen poimimiseen tarkoitettu laite ratkaisee erään Wikstrandin poimurissakin esiintyvän ongelman: poimurin piikit keräävät itseensä helposti roskia, jolloin piikkien poimintateho heikkenee. Keksinnössä piikkeihin on asennettu puhdistinosa, joka liikkuessaan irrottaa roskat piikeistä. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan puhdistusosan liike voidaan toteuttaa poimurin kädensijaan liitetyn vivun avulla.
Hillapoimuri
Kalevi Remeksen kehittämä hillapoimuri on rekisteröity hyödyllisyysmallilla 2016. Rekisteröinti on edelleen voimassa. Varren päästä seisten käytettävä poimuri on kehitetty erityisesti hillojen poimintaan. Keksinnössä olennaista on kumiset ja ontelomaiset huulet, joiden avulla kypsät hillat on helppo yksitellen poimia poimurin säiliöön.
