Metsä Majoinen Oy, Rääkkylä: Sampo täydentää konekantaa

Metsä Majoinen Oy Rääkkylästä urakoi puuta viidellä koneketjulla Metsä-Groupille Keski-Karjalan alueella; lisäksi savotassa on mukana kaksi aliurakoitsijan koneketjua. Toimintaa kehitetään koko ajan ja käytössä oleva konekalusto pyritään optimoimaan käyttötehtävien mukaan tehokkuuden maksimoimiseksi. 

(kuva yllä: Metsä Majoinen Oy otti loppuvuodesta 2018 käyttöön uuden Sampo Rosenlew FR48 -kuormatraktorin aiemman FR28:n tilalle ja täydentämään laajaa konekantaa.)

Metsä Majoisen urakointi alkoi vuonna 1981 kun Esa Majoinen palasi kotiseudulleen etelän työkeikoilta.

- Tein monenlaista kuten autokuskin hommia ensin kotikylillä ja sitten pääkaupunkiseudulla. Urakointi lähti turvesuolta missä mm. ajoin kantoja. Ensimmäisen Valmetin virittelin monikäyttöiseksi niin että takapotku traktoriin laitettiin perävaunu häntäohjauksella ja Ösan nosturi millä ajettiin talvet puuta - kone tunnettiin Esa-Valmettina. Sitten puunajo alkoi kasvamaan Metsäliitolle ja hankin Brunetin ajokoneen. Ensimmäinen moto meille tuli vuonna 1995 mikä oli käytetty Norcar-Ponsse. Siihen aikaan meillä oli kolme ajokonetta; kaksi Valmetia ja yksi Lokomo. Sopimustilanne kuitenkin muuttui ja myin yhden ajokoneen Englantiin ja vaihdoin kahdella käytetyllä yhden uuden Timberjack 810:n. Siitä jatkettiin yhdellä koneketjulla hankintasavotointia isännille, kunnes Metsäliitolta kyseltiin jo puolen vuoden päästä että voitaisiinko tekemistä jatkaa motosopimuksella. Sanoin että totta kai mutta hoidamme ensin pois isännille luvatut hakkuut. Yhteistyö nykyisen Metsä Groupin kanssa jatkuukin edelleen hyvissä merkeissä, kertoilee Esa Majoinen.

(kuva: Metsä Majoisen Niko Majoinen (kesk.) ja motokuljettaja Tero Hynninen (oik.) kuuntelivat Petri Honkasen mietteitä uudesta Samposta. Petri on harjoittelujaksolla Metsä Majoisella Valtimon metsäkoulu Riveriasta.)

Puunkorjuun ohella Metsä Majoinen oli välillä vahvasti mukana myös metsäergian tuottamisessa.

- Kantojen keräily alkoi 80-luvulla ja haketta tehtiin traktorihakkurilla. Metsäenergiabuumin aikaan 2010-luvun taitteessa meillä oli kaksi autohakkuria ja hakeautoja mutta sitten kotimaisen energian ympärillä tapahtui asioita, jotka johtivat siihen että luovuimme kalustosta ja keskityimme metsäkoneurakointiin. Meillä oli myös pitkään puunkorjussa yhteisyritys Metsä-Karjala alueen muiden urakoitsijoiden kanssa,  mikä vastasi laajamittaisesta kokonaisurakoinnista. Vuonna 2015 Metsä-Majoinen osti Veljekset Hannosen toiminnot, jolloin konekantamme kasvoi kolmella ketjulla ja henkilömäärä kahdeksalla. Tänä päivänä osaavaa henkilökuntaa on palveluksessa 17. Yrityksen toiminnasta vastaavat poikani Niko, Sami ja Timo, jotka taitavat kovan työn teon lisäksi myös laskemisen, kehuu Majoinen.  

(kuva: Sampo Rosenlew FR48 on kevytrakenteinen 12 tonnin kuormatraktori, joten oikeilla telavalinnoilla se menee nätisti pehmeilläkin mailla.)

Konevalinnat mietitään tarkkaan

Metsä-Majoisella oli välillä paljon Valmetin ja Komatsun koneita jonka jälkeen yrityksessä on vallinnut John Deere ja Ponsse koneiden aika. 

- Puolet hakkuista on aukkoa ja puolet harvennusta mikä osaltaan määrittelee konevalintoja. Meillä on tällä hetkellä viisi John Deerea ja neljä Ponssea sekä yksi Sampo Roselew ajokone, mikä päivitettiin Sormusen Ahdilta hiljattain astetta järeämpään 12 tonniseen, täysin uuteen FR48 malliin. Myös aiempi 10 tonnin FR28 oli ihan hyvä kone mutta vähän liian kevytrakenteinen käyttöömme. Kaikki nykykoneet ovat toimivia mutta kaikista tärkein asia on ammattitaitoiset ja motivoituneet kuljettajamme, toteaa Niko Majoinen. 

(kuva: Ulottuvalla Mesera F83 -nosturilla kuormaaminen käy vauhdilla. Sermi on tarpeeksi kaukana ohjaamosta joten se ei peitä näkyvyyttä.)

Sampo Rosenlewin valinnassa mukaan konearsenaaliin on Majoisella useita perusteluja:

- Pyrimme keskittymään kerrallaan pariin eri merkkiin mikä helpottaa mm. huolto- ja varaosatoimintaa mutta haluamme myös seurata muiden valmistajien tekemää kehitystyötä. Sampon ajokoneessa on paljon samaa kuin muissakin merkeissä mutta myös omaa ajatusta. Järeätelinen kone on pitkärakenteinen ja melko kapea; se menee kevyen 16 500 kilon omapainonsa ansiosta hyvin pehmeillä kantavilla teloilla varustettuna. Ohjaamossa ei ole mitään turhaa mutta silti kaikki tarvittava ja sermi on sen verran kaukana että se ei peitä näkyvyyttä kuormatessa. Ja ulottuva Mesera F83 -nosturi on voimakas millä saa nostettuja isoja kourallisia,mikä osaltaan tehostaa ajoa.  

Metsäkoneurakoinnissa kuten kaikessa liiketoiminnassa, kulujen hallinta on tärkeä osa menestystä.

- Koneinvestoinneissa pitää katsoa aina koko elinkaaren kustannuksia mutta toki myös hankintahinnan pitää olla kohdillaan. Sampo Rosenlew FR48:n hinta on ominaisuuksiin nähden muita vastaavankokoisia edullisempi, sanoo Majoinen. 

(kuva: Kuljettaja Petri Honkanen on tyytyväinen FR48:n ominaisuuksiin ja ohjaamossakin viihtyy.)