Vyöhykeharvennus nostaa puunkorjuun tuottavuutta, parantaa korjuujälkeä ja lisää metsien monimuotoisuutta

Vyöhykeharvennusmenetelmä osoittautui puunkorjuun tuottavuutta kasvattavaksi menetelmäksi perinteiseen tasaiseen harventamiseen verrattuna. Metsätehon tutkimuksessa verrattiin maastossa kerätyn korjuututkimusaineiston perusteella vyöhykeharvennuksen ja tasaisen harvennuksen vaikutuksia hakkuun ja metsäkuljetuksen ajanmenekkiin, korjuujälkeen ja puuston tilajärjestykseen.

Vyöhykeharvennus kasvatti hakkuun tuottavuutta noin 8 % ensiharvennuksessa. Menetelmässä harvennusvoimakkuus on suuri lähellä ajouraa, mikä pienentää kaadettavien runkojen keskimääräistä haku- ja siirtomatkaa hakkuukonetyössä. Tämä alentaa suorasti työvaiheiden ajanmenekkejä. Ajouran lähellä työskentely mahdollistaa myös tarkemman hakkuulaitteen ohjauksen.

Vyöhykeharvennusmenetelmä vaikutti positiivisesti myös metsäkuljetukseen kasvattaen sen tuottavuutta noin 3 %. Ajouran varren puuston matalamman tiheyden ansiosta kuormatraktorin kuljettajalla on enemmän työskentelytilaa puutavaran kuormauksessa, mikä nopeuttaa ja helpottaa taakkojen käsittelyä. Tutkimuksen tulokset antoivat viitteitä myös siitä, että vyöhykeharvennuksella on korjuuvaurioita vähentävä vaikutus.

Vyöhykeharvennusmenetelmän keskeisenä ajatuksena on, että harvennusvoimakkuus laskee ajouralta urien väliselle alueelle päin siirryttäessä ts. ajouran varresta harvennetaan voimakkaasti ja ajourien väliselle alueelle jätetään jopa käsittelemätön vyöhyke. Tämä luo tiheysvaihtelua metsään ja siten monimuotoisempaa ympäristöä muun muassa linnuille, tarjoten suojaisia pesäpaikkoja tiheämmässä metsässä ja avarampaa lentotilaa harvemmalla ajouran alueella. Lisäksi vyöhykeharvennus voi edistää ajouran luontaista taimettumista ja toimia siten siirtymisvaiheena jatkuvaan metsänkasvatukseen.

• Metsätehon tiedote 10/2024