Venäjältä tuodun energian osuus kokonaiskulutuksesta pudonnut kahdessa vuodessa 34 %:sta 7 %:iin

18.05.2024 11.00

energis2.jpg

Tilastokeskus laski muutaman edellisvuoden tapaan Venäjältä tuodun energian osuuden energian kokonaiskulutuksesta. Ennakkotietojen mukaan Venäjältä tuotu energia kattoi 7 % Suomen energian kokonaiskulutuksesta vuonna 2023. Vuonna 2021 vastaava osuus oli 34 %. Useiden energiatuotteiden tuonti Venäjältä päättyi; vuonna 2023 ei tuotu puupolttoaineita, hiiltä, raakaöljyä eikä sähköä.

Tämä katsaus on jatkoa vuosina 2023 (katsaus 17.5.2023) ja 2022 (katsaus 6.5.2022) julkaistuihin katsauksiin Suomen Venäjän energiariippuvuudesta. Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 Euroopassa on pyritty irtautumaan venäläisistä energiatuotteista. Tässä katsauksessa esitellään Tilastokeskuksen tekemän laskennan tuloksia Venäjältä tuodun energian osuudesta kokonaiskulutuksesta energialähteittäin vuonna 2023 ja analysoidaan, miten venäläisen energian tuonti on muuttunut seurantajakson aikana vuosien 2021–2023 aikana.

Useiden energiatuotteiden tuonti Venäjältä loppunut

Vuonna 2023 alkuperältään venäläisiä Suomessa käytettyjä energian tuontituotteita olivat ennakkotietojen mukaan ydinpolttoaine, maakaasu (sis. nesteytetty maakaasu eli LNG) ja pieni määrä öljytuotteita. Vuonna 2022 Venäjän tuontia oli merkittävissä määrin kuudessa energialähdeluokassa: ydinpolttoaineessa, öljyssä, maakaasussa (sis. LNG), sähkön tuonnissa, hiilessä ja puupolttoaineissa. 

Vuonna 2023 puupolttoaineita ei tuotu Venäjältä enää lainkaan. Viidennen pakotepaketin myötä Venäjältä tuodulle raakapuulle ja puutuotteille on ollut voimassa tuontikielto 9. huhtikuuta 2022 alkaen. Vuonna 2022 Venäjältä tuodun puupolttoaineen käyttö väheni Suomessa jo 80 % (41 265 TJ) edellisvuodesta. 

Vuonna 2023 myöskään hiiltä ei tuotu enää Venäjältä, sillä Euroopan unionilla on ollut tuontikielto venäläiselle kivihiilelle elokuun 2022 lopusta alkaen. Vuonna 2022 venäläisen hiilen kulutus väheni 72 % (31 208 TJ). 

Sähköä Venäjältä ei ole tuotu vuonna 2023. Venäjä keskeytti sähkön tuonnin Suomeen toukokuussa 2022, ennen kuin EU:n sähkön tuontikielto ehti astua voimaan. Edeltävänä vuonna 2022 sähkön nettotuonti väheni jo 60 % (19 841 TJ). 

Öljytuotteiden tuonti Venäjältä on ollut hyvin vähäistä vuonna 2023. Tuonti Venäjältä väheni edellisenä vuonna 2022 jo 69 % (117 685 TJ). Raakaöljyn tuonti Venäjältä on ollut EU:n toimesta kiellettyä 5. joulukuuta 2022 alkaen. Öljytuotteisiin asetettiin pakotteita jo vuonna 2022. Näihin pakotteisiin liittyy erilaisia poikkeuksia ja siirtymäaikoja, joista kerrotaan katsauksessa myöhemmin.

Olkiluoto 3 laski Venäjän osuutta ydinenergiassa ja sähkön omavaraisuus kasvoi

Vuonna 2023 Venäjän osuus ydinenergiasta oli 25 %, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 33 %. Ydinenergian Venäjä-osuuden laskemisessa huomioidaan ydinpolttoaineen tuontimaa. Ensimmäisen kokonaisen vuoden toiminnassa ollut uusi ydinvoimala nosti ydinvoiman tuotantoa Suomessa ja ydinvoimalla tuotettiin vuonna 2023 yhteensä 32,7 TWh sähköä. 

Venäjältä tuodulla sähköllä oli pitkään merkittävä osuus Suomen sähkön hankinnassa. Kotimaisen tuulivoiman ohella uuden ydinvoimalaitoksen, Olkiluoto 3:n, käyttöönotolla on ollut suuri merkitys Suomen sähköomavaraisuudelle ja vuonna 2023 kotimaisella tuotannolla katettiinkin 98 % Suomen sähkön tarpeesta.

Nesteytetyn maakaasun (LNG) tuonti Venäjältä jatkui koko vuoden 2023

Vuonna 2023 putkimaakaasua ei tuotu enää suoraan Venäjältä ollenkaan. Putkimaakaasun toimittaminen Venäjältä päättyi 21. toukokuuta 2022 venäläisen Gazpromin toimesta. Putkimaakaasua tuotiin Suomeen yhteensä 10 473 TJ vuonna 2023, 39 192 TJ vuonna 2022 ja 81 364 TJ vuonna 2021. 

Suomen ja Viron välillä kulkeva Balticconnector-kaasuputki vaurioitui 8.10.2023 ja oli koko loppuvuoden pois käytöstä. Balticconnectorilla Suomeen tuodaan maakaasua Viron kautta muualta Euroopasta ja Venäjältä. Balticconnectorin kautta Suomeen toimitetulle kaasulle on Tilastokeskuksessa arvioitu alkuperältään venäläisen kaasun osuus hyödyntäen Eurostatin tuonti- ja vientitilastoja huomioiden Suomen, Viron, Latvian ja Liettuan tuonnit ja viennit. Arvion mukaan Balticconnectorin kautta Suomeen toimitettiin venäläistä maakaasua 4 028 TJ vuonna 2023, 9 791 TJ vuonna 2022 ja 14 154 TJ vuonna 2021.

LNG:n tuonnilla on korvattu putkimaakaasun tuonnin vähenemistä. Vuonna 2023 LNG:n tuontimäärä on lähes kuusinkertaistunut vuoteen 2022 verrattuna. LNG:tä on tuotu eniten Yhdysvalloista, Norjasta ja Venäjältä. Venäjältä LNG:tä tuotiin 6 615 TJ, joka on 29 % vähemmän kuin vuonna 2022 (9 294 TJ). Vuoden 2023 LNG:n tuontimäärä Venäjältä oli samalla tasolla kuin vuonna 2021 (7 072 TJ). 

Venäjältä tulleen LNG:n osuus kaikesta LNG:n tuonnista vuonna 2023 oli 10 %, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 80 %. Vuonna 2021 Venäjän osuus LNG:n tuonnista oli 72 %. Maakaasun tuontia Venäjältä ei ole kielletty, ja Suomeen on tuotu Venäjältä LNG:tä tasaisesti vuoden aikana. 

LNG:tä tuodaan nyt useammasta maasta kuin aiemmin. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2023 LNG:tä tuotiin Yhdysvalloista 43 756 TJ ja Norjasta 10 671 TJ. Yhdysvallat on LNG:n osalta uusi tuontimaa Suomessa, Norjasta LNG:tä on tuotu jo aikaisemmin pieniä määriä. Muiden maiden tuontimäärät ovat pieniä. Näihin maihin kuuluvat muun muassa Alankomaat, Algeria ja Espanja. Venäjän merkitys LNG:n tuontimaana on vähentynyt.

Maakaasun (sis. LNG) viennit ovat kasvaneet merkittävästi. Aiemmin Suomesta vietiin lähinnä LNG:tä, mutta nykyisin maakaasua viedään Balticconnectorin kautta. Uusi kelluva LNG-terminaali Inkoossa mahdollistaa LNG:n höyrystämisen maakaasuverkkoon. Terminaali otettiin käyttöön tammikuussa 2023. Vuonna 2023 maakaasua (sis. LNG) vietiin Suomesta yhteensä 16 817 TJ, kun edeltävänä vuonna vientimäärä oli 3 699 TJ.

Suoraan ja kolmansien maiden kautta Suomeen tuodun maakasun (sis. LNG) toimitukset huomioiden venäläisen maakaasun osuus vuoden 2023 putkikaasun ja LNG:n kokonaistuonnista oli 13 %. Vuonna 2022 vastaava osuus oli 66 % ja sitä edeltävänä vuonna 89 %. Venäläisen maakaasun (sis. LNG) kulutus vuonna 2023 oli 5 570 TJ energian kokonaiskulutuksesta. Venäläisen maakaasun kulutus väheni 80 % (21 920 TJ) vuoteen 2022 verrattuna.

Venäjältä tuotujen energiatuotteiden tuonnin arvo laski

Vuonna 2023 Venäjän osuus energiatuotteiden tuonnin arvosta oli 0,9 %, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 18 %. Energiatuotteiden tuonnin arvon muutoksia vuonna 2023 on tarkasteltu Tilastokeskuksen energian hankinta ja kulutus -tilaston julkistuksessa "Energian tuonnin arvo kasvoi 86 % vuonna 2023".

Vuonna 2023 arvon perusteella tärkeimpiä tuotteita olivat LNG, ydinpolttoaine ja öljytuotteet. Kaikkien Venäjältä tuotujen tuotteiden arvo laski.

Euroopan unionin vuonna 2023 voimaan astuneet Venäjän vastaiset pakotteet 

Euroopan komission mukaan EU on helmikuusta 2022 lähtien rajoittanut tavaroiden tuontia Venäjältä 91,2 mrd. €:n arvosta. Tämä tarkoittaa, että vuoteen 2021 verrattuna 58 % tuonnista on pakotteiden kohteena (lähde: Eurooppa-neuvostoUlkoinen li. EU on asettanut Venäjää vastaan energia-alan pakotteita Ulkoinen linkki vastauksena sen vuonna 2022 aloittamaan hyökkäykseen Ukrainaa kohtaan. Pakotteiden asettamisella pyritään irtautumaan venäläisistä energiatuotteista. 

Vuoden 2023 lopussa asetettiin tuontikielto nestekaasulle (LPG). Tuontikiellon poikkeuksena ovat voimassa olevat sopimukset, joita on sallittua jatkaa enintään 12 kuukaudella.

EU on kieltänyt meriteitse toimitettavan raakaöljyn ja jalostettujen öljytuotteiden tuonnin Venäjältä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Väliaikaisella poikkeuksella sallitaan raakaöljyn tuonti putkia pitkin niihin EU:n jäsenmaihin, jotka ovat maantieteellisen sijaintinsa vuoksi erityisen riippuvaisia Venäjän toimituksista ja joilla ei ole muita toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja raakaöljyn korvaamiseksi. 

Kazakstanista tai muusta kolmannesta maasta peräisin olevaa öljyä voidaan kuitenkin edelleen kuljettaa Venäjän kautta EU:hun öljyputkessa. Saksalle ja Puolalle myönnetty väliaikainen poikkeus päättyi vuoden 2023 kesäkuussa. Tämä poikkeus salli raakaöljyn hankkimisen Venäjältä öljyputken pohjoisosan kautta.

EU on asettanut kaksi hintakattoa Venäjältä peräisin oleville ja sieltä vietäville tietyille öljytuotteille. Ensimmäinen hintakatto 45 $/barreli koskee halvempia öljytuotteita ja toinen 100 $/barreli korkeamman jalostusarvon öljytuotteita. Hintakatto on ollut voimassa 5. helmikuuta 2023 alkaen.

Laskentaan liittyy epävarmuuksia ja oletuksia

Venäjältä tuodun energian osuuden laskemiseen energian kokonaiskulutuksesta liittyy epävarmuuksia ja oletuksia. Maakaasun osalta ongelmana on alkuperämaan selvittäminen. Virosta tuodun maakaasun määrä on tarkoin selvillä, mutta venäläistä alkuperää olevan kaasun osuus Virosta tuodusta kaasusta on vaikeampi selvittää. 

Öljyn osalta tilannetta mutkistaa se, että Suomi myös vie merkittävän määrän öljytuotteita. Puupolttoaineiden kohdalla taas ei tarkkaan tiedetä, meneekö Venäjältä tuotu puu metsäteollisuuden raaka-aineeksi vai poltetaanko se energiaksi. Tarkat oletukset ja laskentamenetelmät on kuvattu erillisessä liitedokumentissaUlkoinen linkki.

14.06.2024 22.00KATSO TÄSTÄ 14.6. LÄHETYS! Ammattilehden Hyviä uutisia! tarjoaa kuljetus-, maarakennus- ja metsäalan tuoreet kuulumiset
14.06.2024 11.53Kyberturvallisuuskeskus muistuttaa toimitusjohtajahuijauksista - Kesätyöntekijöiden ja sijaisten perehdyttäminen tärkeää
14.06.2024 11.15Nimitykset: Kummala palaa takaisin Vehoon - Suomen Hyötyajoneuvoliiketoiminnan johtoon
14.06.2024 9.02Ponsselta uusia ratkaisuja tuottavuuden ja kannattavuuden parantamiseksi
13.06.2024 9.22USB-C-latausliitin pakolliseksi uusiin laitteisiin koko EU:ssa
12.06.2024 9.00Metsäkone liikkuu yhä näppäräimmin tekoälyn ohjauksessa
12.06.2024 8.00Cargotec on hakenut Kalmarin listausta Nasdaq Helsinkiin
12.06.2024 8.00Hiilidioksiditalous on merkittävä mahdollisuus Suomen metsäsektorille ja kansantaloudelle
11.06.2024 16.00Komatsu-metsäkoneiden työnäytös Laitilassa huomenna 12. kesäkuuta
11.06.2024 15.00Kome Oy juhlistaa 40-vuotista taipalettaan Haapajärven tehtaalla perjantaina 14. kesäkuuta

Siirry arkistoon »