SKALin Kujala: Kehysriihestä kasvua panostuksilla väyliin

Hallitus kokoontuu 15.–16. huhtikuuta kehysriiheen. - Vaikka suunnitelmissa on tehdä lisäsopeutustoimia, on Suomen kivijalkaan eli tiestöön panostettava, toteaa Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n toimitusjohtaja Anssi Kujala. Hän ehdottaa, että tiestölle osoitetaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa uudistettaessa lisärahoitusta ja korjausvelkapaketti vakinaistetaanvähintäänkin 300 miljoonan euron vuositasolle.   

Kujala puhui SKALin erikoisjärjestöjen vuosikokoustapahtumassa lauantaina 13.4. Jyväskylän Laajavuoressa. Koolla olivat Elintarvikealan Kuljetusyrittäjät ry, Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry, SKAL suoritealat ry ja SKAL Ympäristöyritykset ry.  

Kujala korostaa, että kehysriihessä tulisi huomioida tieinfran merkitys Suomen kasvun tekijänä.  

– Hallitusohjelman tiemäärärahoista ja investointiohjelmasta on pidettävä kiinni. Kaikki ymmärtävät tarpeen lisäsopeutustoimille, mutta tiestöä emme voi enää enempää raunioittaa. On hyvä muistaa, että hyväkuntoinen tieinfra tuo pitkällä aikavälillä säästöjä kun rakenteet pidetään kunnossa, Kujala sanoo. 

Kujalan mukaan koko 2000-luvun jatkunut tiestön kunnon heikkeneminen näkyy myös lisääntyvänä polttoaineen kulutuksena, kalustovaurioina ja liikenneturvallisuuden heikentymisenä.  

– SKALin väki tapaa jatkuvasti paljon kuljetusyrittäjiä ja heidän suurin huolenaiheensa on tiestön huono kunto. Tiestö on monin paikoin päässyt vaurioitumaan pahasti ja siksi panostukset nähdään kuljetusyrittäjien keskuudessa välttämättöminä, Kujala sanoo.  

Korjausvelkapaketti vakinaistettava  

SKAL esittää korjausvelkaohjelman vakinaistamista ja sille vähintäänkin 300 miljoonan euron vuosittaista rahoitusta.  

Hallituksen vaalikaudelle 2023–2027 päättämä väylien reilun puolen miljardin korjausvelkapaketti on tärkeä osa investointipakettia. Nyt korjausvelkapaketista 250 miljoonaa on budjetoitu vuodelle 2024 ja Väylävirasto on luvannut 4 000 kilometrin päällystysmäärää vuodeksi 2024, viime vuoden 1 700 kilometrin sijaan.  

– Päätös 4 000 tiekilometrin päällystämisestä on ilouutinen, mutta korjausvelan hoito vaatii pitkäjänteistä työtä tulevina vuosina, Kujala sanoo.   

–Toivottavasti nyt pidetään kiinni myös investointiohjelmasta. Pitkällä aikavälillä rahoituksen painopistettä on selkeästi muutettava radoista tiestön suuntaan. 

SKAL esittää Suomen tiet kuntoon -ohjelmassaan ratkaisuja Liikenne 12 -liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittämiseen. SKALin mukaan pitkällä aikavälillä tiestön rahoitukseen tulee tehdä jopa miljardin euron tasokorotus: 300 miljoonaa euroa perustienpitoon, 300 miljoonaa korjausvelan poistamiseen ja 400 miljoonaa kehittämisinvestointeihin.