Männyn kukinnasta odotettavissa runsasta

Luonnonvarakeskus (Luke) ennustaa männyn kukkivan tänä vuonna hyvin koko maassa, kun taas kuusen kukintaan odotetaan voimakasta alueellista vaihtelua. Koivun kukinta jää melko vaatimattomaksi, joten allergikoille on odotettavissa keskimääräistä helpompi kevät.

Männyllä mitätön siemensato ja hyvä kukinta 

Keväällä 2024 varisevien männyn siementen määrä on yksi siemensatojen tarkasteluhistorian vähäisimmistä, eikä männyn taimettumista tulevana kesänä voida siten odottaa. Keväälle 2025 ennustetaan puolestaan huomattavasti tätä vuotta parempaa siemensatoa koko maahan.

– Edellytykset männyn luontaiselle uudistamiselle ovat siten vuoden kuluttua hyvät, mikäli nyt puissa olevat pikkukävyt kehittyvät normaalisti, toteaa tutkimusinsinööri Leena Aarnio Lukesta.

Silmunäytteiden perusteella männylle ennustetaan varsin runsasta kukintaa keväälle 2024 aina Kainuun maakuntaa myöten, ainoastaan Lapissa kukinta näyttäisi jäävän heikommaksi. Mikäli kukintojen pölytys ja siementen kehitys onnistuvat, keväällä 2026 voidaan odottaa suurta siemensatoa.

Kuusen kukinnassa alueellista vaihtelua

Keväällä 2024 kuusen siementä varisee kohtalaisesti ja määrät vaihtelevat alueellisesti. Käpylaskentojen perusteella Pohjois-Suomessa varisee myös kohtalainen siemensato.

Tutkittujen silmujen perusteella kevään 2024 kukinta vaihtelee kuusella voimakkaasti maamme eri osissa. Pohjois-Suomessa kukinta jää heikoksi tai lähes olemattomaksi, kun taas länsirannikolle sekä eri puolille Etelä- ja Kaakkois-Suomea voidaan ennustaa paikallisesti hyvääkin kukintaa.

Siemenvarastojen täydentymiselle ei kuitenkaan kannata peräkkäisinä kuusen kukintavuosina asettaa kovin suuria odotuksia. Tiheän kukinnan vaikutuksesta myös tuhohyönteiskannat ovat korkealla, ja tämä verottaa kerättävän käpysadon määrää.

Koivun kukinta jäämässä maltilliseksi

Hedenorkkolaskennan perusteella koivun kukinta tulee olemaan allergikkojen kannalta selvästi viimevuotista helpompi, joskaan ei aivan pölytön. Norkkojen keskimääräinen lukumäärä Etelä-Suomen koivuissa on vain noin puolet viime kevääseen verrattuna (kuva alla). Kukinnan määrään ei ole ennustettavissa merkittäviä alueellisia eroja, mutta havaintopaikkojen välillä esiintyy kasvupaikan olosuhteista johtuvaa vaihtelua kautta Suomen.