Lentolaskenta paljasti läntisen Uudenmaan hirvitiheyden odotettua suuremmaksi

Lentolaskenta suoritettiin, koska metsästyksen yhteydessä kerättävää tietoa hirvikannan koosta ja rakenteesta ei päättyneellä metsästyskaudella kertynyt riittävästi hirvikannan arviointia ja verotuksen suunnittelua varten. Tilanne johtui siitä, että alueella metsästettiin hirviä poikkeuksellisen vähän. 

─ Pyynti oli vähäistä, koska kevään kanta-arviossa alueen hirvikanta oli arvioitu tavoitetiheyttä matalammaksi, ja hirvikannan tuotto pieneksi. Näiden pohjalta metsästyskiintiö asettui alhaiseksi, kertoo erikoistutkija Jyrki Pusenius Lukesta.

Luken hirvieläintutkijat pitävät laskennassa saatua tulosta luotettavana. Käytetty lentolaskentamenetelmä on kenties luotettavin hirvikannan koon arvioinnissa käytettävistä menetelmistä. 

Lentolaskentamenetelmä on ollut käytössä vuodesta 2014 etenkin Pohjois-Suomessa. Menetelmässä havainnoidaan hirvilaumojen ja yksittäisten hirvien etäisyyksiä laskentalinjasta eli havaittavuutta. 

Helikopterilla lennetyt laskentalinjat (52 kpl) kattoivat kahden kilometrin välein kohteena olleen Uusimaa 2 -hirvitalousalueen. Linjojen yhteispituus oli 1258 km. Laskennoissa havaittiin yhteensä 356 hirveä 184 laumassa. 

─ Laskennassa havaittu yllättävän tiheä hirvikanta puoltaa tarkentavien lentolaskentojen tekemistä lähivuosina mahdollisesti myös muilla eteläisen Suomen hirvitalousalueilla. Laskennoista saatavia tuloksia voitaisiin hyödyntää hirven kanta-arviomallin kehitystyössä, Pusenius toteaa.

Lentolaskennat on tänä vuonna toteutettu myös Oulun ja Lapin hirvitalousalueilla. Niiden tuloksista tiedotetaan myöhemmin.