Suomen villisikakanta kaventuu entisestään

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottaman kanta-arvion mukaan villisikakanta on edelleen pienentynyt Suomessa. Tammikuussa 2024 kannan keskimääräinen koko oli runsaat 2 000 villisikaa.

Suomessa oli tammikuun 2024 alussa keskimäärin 2 011 villisikaa (mediaani). Kanta-arvion 90 prosentin todennäköisyysväli on 1 576–2 660 yksilöä. Alueellisesti eniten villisikoja tavataan edellisvuosien tapaan Kaakkois-Suomessa ja itäisellä Uudellamaalla, mutta yksittäisiä tihentymiä havaitaan myös muualla Länsi- ja Etelä-Suomessa.

"Tämän vuoden kanta-arvio kertoo edelleen pienenevästä villisikakannasta. Kanta on pienentynyt kolmena peräkkäisenä vuonna. Nyt kannan keskimääräinen koko on noin 1 000 yksilöä pienempi kuin mitä se oli kannan kasvun huippuvuonna 2020”, toteaa erikoistutkija Mervi Kunnasranta Lukesta.

”Villisikakantaa maassamme säätelee metsästyksen ohella erityisesti ilmasto. Villisika on alun perin eteläinen laji ja talvien ankaruus rajoittaa sen leviämistä pohjoiseen. Pari viime talvea on ollut kylmiä ja runsaslumisia, mikä on osaltaan voinut vaikuttaa kannan pienenemiseen", Kunnasranta jatkaa. 

Keskeisimpiä tietolähteitä runsauden ja levinneisyyden arvioinnissa ovat metsästäjien hirvenmetsästyksen yhteydessä tuottama arvio alueensa villisikojen runsaudesta, tieto saalismääristä sekä kirjallisuuteen perustuva tieto villisian lisääntyvyydestä ja kuolleisuudesta. Tietoa villisikakannan koosta ja levinneisyydestä tarvitaan erityisesti kannanhoitoon ja eläintautiriskien arviointiin, joista afrikkalainen sikarutto (ASF) on merkittävin.

Kuva: Villisian levinneisyys ja runsaus hirvenmetsästäjien arvioihin perustuen vuodesta 2020 lähtien