INFRA ry: Vaihtelevat kelit ja jälkeen jäänyt väyläinfra vaarantavat talviliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta

Valtaosa liikenneturmista olisi estettävissä ennakkotoimin. Väyläinfran parantaminen ja väylien päivittäishoidon eli lumenaurauksen ja liukkaudentorjunnan riittävät resurssit ovat niistä keskeisimpiä. 

Talvirenkaat alla, talvipyöräilykamppeet reilassa, heijastinkokoelma käytössä? Olet valmis talveen! Valmiuksia tarvitaan myös väyläverkolta, muistuttaa väyläinfran urakoitsijoita edustava INFRA ry.

Väyläviraston uusin tienkäyttäjätutkimus talvelta 2023 kertoi yksityishenkilöiden ja raskaan liikenteen kuljettajien tyytyväisyyden maanteiden talvihoitoon nousseen edellisvuodesta. Ammatikseen ajavista silti noin puolet oli talvihoitoon tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä. Heistä pääteiden talvihoitoon tyytyväisiä oli 39 prosenttia, muiden teiden osalta vain 13 prosenttia.

”Tiestön päivittäishoidon riittävä taso ja ajanmukainen väyläinfra saavat liikenteen sujumaan, ja ne ovat myös tehokkain keino ihmishenkien pelastamiseksi ja vakavien tapaturmien ehkäisemiseksi”, sanoo INFRAn hallituksen uutena puheenjohtajana pian aloittava Juha Arvola Peab Industrista.

Kohtaamisonnettomuuksista kokonaan eroon?

Tieliikenneonnettomuudet ovat vähentyneet viime vuosina. Kohtaamisonnettomuuksien määrä silti kasvoi Onnettomuustietoinstituutin mukaan vuosina 2020–2022. Vuosi 2023 näyttää toistaiseksi hyvältä.

Kohtaamisonnettomuudet keskittyvät 1+1-kaistaisille väylille. Niillä eri suuntiin kulkevia liikennevirtoja ei ole fyysisesti erotettu toisistaan esimerkiksi keskikaistalla tai -kaiteella. 

”1+1-kaistainen tie ja vilkas liikenne, jossa sekoittuu raskas ja henkilöliikenne on vaarallinen yhdistelmä – varsinkin jos tie on huonossa kunnossa. 2+2-kaistaiseksi muutetuilla väylillä kohtaamisonnettomuuksia on ani harvoin, vaikka niillä on eniten liikennettä”, INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö huomauttaa. 

INFRAn mukaan esimerkiksi pääväylien kohtaamisonnettomuuksista päästään täysin eroon rakentamalla vilkkaimmille ja vaarallisimmille osuuksille lisäkaistoja, keskikaiteita ja parempia liittymäjärjestelyjä. 

”Taajaman läpi kulkeva valtatiekään ei ole tätä päivää. Ohittava oikaisu kuten Hämeenkyrönväylä vt 3:lla minimoi raskaan liikenteen taajamassa ja luo edellytykset ihmisten turvalliselle lähiliikkumiselle. Ehkäpä kohtaamisonnettomuuksien tämän vuoden luvuissa näkyvät jo uusimmat panostukset väyliin. Hämeenkyrönväylän lisäksi muun muassa vt 6 Taavetti–Lappeenranta ja vt 5 Mikkeli–Juva tarjoavat nyt turvallisen ja sujuvan liikennevirran”, Syrjö iloitsee.

Elinkeinoelämän odottamia hankkeita yhä jonossa 

Hallitusohjelmaan ja talousarvioesitykseen 2024 sisältyy tärkeitä maantieinfran parantamistoimenpiteitä: vt 5 Leppävirta–Kuopio, vt 4 Joutsassa ja Jyväskylässä sekä vt 9 Lievestuoreella. Verkon modernisointitarpeet ovat kuitenkin moninkertaiset, ja lukuisia kohteita jäi yhä jonoon odottamaan aloituspäätöstä. 

Suomen tieverkon modernisointitarpeet on kuvattu elinkeinoelämän väylävisiossa (2022), jota täydentää maakuntatason tarkastelu (2023). Vuonna 2024 kuva täydentyy väyläverkon kunnossapidon visiolla. 

”Verkon parantamisen ja korjaamisen täytyy tulevaisuudessa perustua yhä selkeämmin tutkittuun tietoon. Elinkeinoelämän laatimat selvitykset kannattaa ottaa päivitettävän Liikenne 12 -suunnitelman pohjaksi”, Juha Arvola esittää.

Tutustu elinkeinoelämän väylävisioon (2022) ja sitä täydentävään alueelliseen tarkasteluun (2023)