Tutkimus: Sekametsien parempi elinvoimaisuus ja tuhonkestävyys edesauttavat puuntuotoksen säilymistä

28.11.2023 8.22

Puistometsapalvelu_Oldenburg_ensiharvennus_talvi_-15.JPG

Luonnonvarakeskuksen (Luken) tutkimushankkeessa on selvitetty, miten sekametsiä voidaan perustaa uudistamisesta alkaen ja miten sekapuustot kehittyvät nuoruusvaiheessa. Tulokset osoittavat, että nykyiset viljelykuuset kasvavat niin nopeasti varhaisvaiheessa, että viljelykuusikossa luontainen rauduskoivu voi muodostaa tasatahtiin kasvavan sekametsän. 

Metsänkasvatus Suomessa on ollut perinteisesti havupuita suosivaa yhden puulajin tasaikäistä metsänkasvatusta. Toimintaympäristön muuttuessa metsien roolista on tulossa entistä monimuotoisempi. Sekametsät tarjoavat hyvät mahdollisuudet monitavoitteiseen metsien käyttöön ja hoitoon niin puuntuotannon, ilmastokestävyyden, monikäytön kuin monimuotoisuudenkin kannalta. Sekametsien parempi elinvoimaisuus ja tuhonkestävyys edesauttavat puuntuotoksen säilymistä muuttuvissa olosuhteissa, ja näin pystytään vahvistamaan metsien hiilinieluja ja -varastoja.

Lisää tutkimustietoa tarvittiin siitä, miten sekametsät kannattaisi perustaa ja millaisella nopeudella mänty, kuusi ja rauduskoivu kasvavat sekametsässä tällä hetkellä käytössä olevia viljelymenetelmiä hyödyntäen. Tänä vuonna päättyvä Sekametsien kasvatusmallit -tutkimushanke (SEKAVA) on täyttänyt tietotarpeita. Nelivuotisessa hankkeessa perustettiin sekametsien kestokokeita ja kerättiin mittaustuloksia olemassa olevista nuorista sekametsistä.

”Kuusen viljelymenetelmät ovat kehittyneet paljon viime vuosikymmeninä”, tutkimushankkeen vetäjä, erikoistutkija Saija Huuskonen Lukesta sanoo. ”Tämä on johtanut kuusen nopeampaan varhaisvaiheen kehitykseen, ja kuusi voi luontaisen rauduskoivun kanssa muodostaa tasatahtiin kasvavan sekametsän."

Oikea puulaji oikealle kasvupaikalle

Muuttuvassa ilmastossa on yhä tärkeämpää viljellä kasvupaikalle parhaiten sopivia puulajeja ja alkuperiä. Näin varmistetaan metsien elinvoimaisuus ja mahdollisimman hyvä tuhonkestävyys tulevaisuudessakin. Puulajikirjon lisääminen metsiin edesauttaa monimuotoisuutta ja ilmastokestävyyttä. Sekapuustoja kannattaa suosia niille soveltuvilla kasvupaikoilla. Tärkeää on myös puulajivalikoiman laajempi hyödyntäminen. Esimerkiksi tuoreella kankaalla voidaan kasvattaa kuusen lisäksi rauduskoivua ja karkealajitteisilla maapohjilla myös mäntyä.

SEKAVA-tutkimushanke on tuottanut tietoa puulajien välisistä eroista uudistamistuloksessa samalla kasvupaikalla ja niihin vaikuttavista tekijöistä. ”Tulokset osoittavat, että uudistamistuloksen näkökulmasta kuusi on ollut viljelyvarmin puulaji. Toisaalta viljelyrauduskoivun hurja kasvuvahti on yllättänyt meidät tutkijatkin”, toteaa erikoistutkija Jari Miina Lukesta.

Rauduskoivua kannattaa jättää jo varhaisperkauksessa

Metsänhoitosuosituksissa on ohjeistettu poistamaan kaikki lehtipuusto varhaisperkauksessa ja jättämään lehtipuustoa vasta taimikonharvennusvaiheessa.

”Meidän tutkimustuloksemme osoittavat, että kun kuusen uudistaminen on onnistunut hyvin ja kasvuun lähtö on ollut ripeää, tulee jo varhaisperkausvaiheessa jättää luontaisia siemensyntyisiä rauduskoivuja sekapuustoksi. Muuten on vaarana, että koivut eivät ehdi kuusten kasvuvauhtiin”, sanoo tutkija Karri Uotila Lukesta.

Sekametsän kasvatuksen näkökulmasta metsänhoidossa pitäisi turvata lehtipuuston elinvoimaisuus ja kasvutila, jotta puulajikirjoa voidaan ylläpitää metsässä koko kiertoajan.

Perustetut kestokokeet tuottavat tietoa vuosikymmenten ajan

Tutkimushankkeessa on tehty merkittävä investointi tulevaisuuden metsäntutkimukseen. Hankkeessa on perustettu yhteensä 18 koetta, joiden 284 koealalla ja yli 50 000 mittauspisteessä on mitattu yksittäisen taimen kehitystä heti uudistamisesta alkaen. Tällä keinoin saadaan selville puutasolla puulajien välisen kasvunopeuden ja miten se muuttuu ajassa.

”Olen todella ylpeä tästä koesarjasta ja se tulee tuottamaan merkittävää uutta tutkimustietoa niin sekametsien kehityksestä kuin puulajien välisistä eroista seuraavien vuosikymmenten ajan”, Saija Huuskonen sanoo.

SEKAVA-hanke (2020–2023) on osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Toimenpiteillä pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja. Lisää toimenpidekokonaisuudesta täällä: mmm.fi/maankayttosektorin-ilmastosuunnitelma

26.02.2024 9.12Täydellisesti uudistunut Dacia Duster ehtii kesäksi Suomeen
25.02.2024 12.00Lämmöksi Oy: Lämpöä metsästä kokonaispalveluna
24.02.2024 13.13Tavaraa määränpäähän kuljetettaessa tulisi välttää takaisinpäin kuljetusta
24.02.2024 12.00Metsäkoneilla riittää töitä - kalusto siirtyy tyylikkäästi
23.02.2024 18.00KATSO TÄSTÄ 23.2. LÄHETYS! Ammattilehden Hyviä uutisia! tarjoaa kuljetus-, maarakennus- ja metsäalan tuoreet kuulumiset
23.02.2024 17.12Kuopion Savilahden robottibussin nimeksi Välkky
23.02.2024 15.00Kainuuseen lähes 1000 hehtaaria uusia luonnonsuojelualueita
23.02.2024 9.00Metsänomistajat ja teollisuus voivat saada enemmän arvoa puumassan sisältämistä arvokkaista piilevistä ainesosista
22.02.2024 12.30Ammattilehti koeajaa: Ford Transit Custom AWD - vihdoinkin neliveto!
22.02.2024 9.03Kuitu- ja energiapuun hinnat nousivat ennätyskorkeiksi vuonna 2023

Siirry arkistoon »