Tutkimus: Sekametsien parempi elinvoimaisuus ja tuhonkestävyys edesauttavat puuntuotoksen säilymistä28.11.2023 8.22
Luonnonvarakeskuksen (Luken) tutkimushankkeessa on selvitetty, miten sekametsiä voidaan perustaa uudistamisesta alkaen ja miten sekapuustot kehittyvät nuoruusvaiheessa. Tulokset osoittavat, että nykyiset viljelykuuset kasvavat niin nopeasti varhaisvaiheessa, että viljelykuusikossa luontainen rauduskoivu voi muodostaa tasatahtiin kasvavan sekametsän. Metsänkasvatus Suomessa on ollut perinteisesti havupuita suosivaa yhden puulajin tasaikäistä metsänkasvatusta. Toimintaympäristön muuttuessa metsien roolista on tulossa entistä monimuotoisempi. Sekametsät tarjoavat hyvät mahdollisuudet monitavoitteiseen metsien käyttöön ja hoitoon niin puuntuotannon, ilmastokestävyyden, monikäytön kuin monimuotoisuudenkin kannalta. Sekametsien parempi elinvoimaisuus ja tuhonkestävyys edesauttavat puuntuotoksen säilymistä muuttuvissa olosuhteissa, ja näin pystytään vahvistamaan metsien hiilinieluja ja -varastoja. Lisää tutkimustietoa tarvittiin siitä, miten sekametsät kannattaisi perustaa ja millaisella nopeudella mänty, kuusi ja rauduskoivu kasvavat sekametsässä tällä hetkellä käytössä olevia viljelymenetelmiä hyödyntäen. Tänä vuonna päättyvä Sekametsien kasvatusmallit -tutkimushanke (SEKAVA) on täyttänyt tietotarpeita. Nelivuotisessa hankkeessa perustettiin sekametsien kestokokeita ja kerättiin mittaustuloksia olemassa olevista nuorista sekametsistä. ”Kuusen viljelymenetelmät ovat kehittyneet paljon viime vuosikymmeninä”, tutkimushankkeen vetäjä, erikoistutkija Saija Huuskonen Lukesta sanoo. ”Tämä on johtanut kuusen nopeampaan varhaisvaiheen kehitykseen, ja kuusi voi luontaisen rauduskoivun kanssa muodostaa tasatahtiin kasvavan sekametsän." Oikea puulaji oikealle kasvupaikalleMuuttuvassa ilmastossa on yhä tärkeämpää viljellä kasvupaikalle parhaiten sopivia puulajeja ja alkuperiä. Näin varmistetaan metsien elinvoimaisuus ja mahdollisimman hyvä tuhonkestävyys tulevaisuudessakin. Puulajikirjon lisääminen metsiin edesauttaa monimuotoisuutta ja ilmastokestävyyttä. Sekapuustoja kannattaa suosia niille soveltuvilla kasvupaikoilla. Tärkeää on myös puulajivalikoiman laajempi hyödyntäminen. Esimerkiksi tuoreella kankaalla voidaan kasvattaa kuusen lisäksi rauduskoivua ja karkealajitteisilla maapohjilla myös mäntyä. SEKAVA-tutkimushanke on tuottanut tietoa puulajien välisistä eroista uudistamistuloksessa samalla kasvupaikalla ja niihin vaikuttavista tekijöistä. ”Tulokset osoittavat, että uudistamistuloksen näkökulmasta kuusi on ollut viljelyvarmin puulaji. Toisaalta viljelyrauduskoivun hurja kasvuvahti on yllättänyt meidät tutkijatkin”, toteaa erikoistutkija Jari Miina Lukesta. Rauduskoivua kannattaa jättää jo varhaisperkauksessa Metsänhoitosuosituksissa on ohjeistettu poistamaan kaikki lehtipuusto varhaisperkauksessa ja jättämään lehtipuustoa vasta taimikonharvennusvaiheessa. ”Meidän tutkimustuloksemme osoittavat, että kun kuusen uudistaminen on onnistunut hyvin ja kasvuun lähtö on ollut ripeää, tulee jo varhaisperkausvaiheessa jättää luontaisia siemensyntyisiä rauduskoivuja sekapuustoksi. Muuten on vaarana, että koivut eivät ehdi kuusten kasvuvauhtiin”, sanoo tutkija Karri Uotila Lukesta. Sekametsän kasvatuksen näkökulmasta metsänhoidossa pitäisi turvata lehtipuuston elinvoimaisuus ja kasvutila, jotta puulajikirjoa voidaan ylläpitää metsässä koko kiertoajan. Perustetut kestokokeet tuottavat tietoa vuosikymmenten ajanTutkimushankkeessa on tehty merkittävä investointi tulevaisuuden metsäntutkimukseen. Hankkeessa on perustettu yhteensä 18 koetta, joiden 284 koealalla ja yli 50 000 mittauspisteessä on mitattu yksittäisen taimen kehitystä heti uudistamisesta alkaen. Tällä keinoin saadaan selville puutasolla puulajien välisen kasvunopeuden ja miten se muuttuu ajassa. ”Olen todella ylpeä tästä koesarjasta ja se tulee tuottamaan merkittävää uutta tutkimustietoa niin sekametsien kehityksestä kuin puulajien välisistä eroista seuraavien vuosikymmenten ajan”, Saija Huuskonen sanoo. SEKAVA-hanke (2020–2023) on osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Toimenpiteillä pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja. Lisää toimenpidekokonaisuudesta täällä: mmm.fi/maankayttosektorin-ilmastosuunnitelma |
