SKAL ja Metsäteollisuus budjettiriiheen: Vähäliikenteiset tiet pidettävä kunnossa

Valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä esitetään leikkauksia vähäliikenteisten teiden rahoitukseen. Vaikka hallitusohjelmassa halutaan huomioida yksiselitteisesti alempiasteinen tieverkko, sekä yksityisteille että metsäteille kohdistuvia avustuksia ollaan reippaasti leikkaamassa.

Niukkenevan rahoituksen myötä vähäliikenteiselle tieverkolle on jäämässä entistäkin vähemmän varoja inflaation kasvattaessa priorisoitavien pääväylien kustannuksia. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ja Metsäteollisuus ry peräänkuuluttavat elinkeinoelämälle tärkeiden vähäliikenteisten teiden huomioimista myös Liikenne12-suunnitelmaa päivitettäessä.  

”Parhaiten vähäliikenteisen tiestön kunnosta pidetään huolta resursoimalla riittävästi perusväylänpitoa, jolla olemassa oleva tieverkko on tarkoitus pitää kunnossa. Nopeasti kohonneet teiden hoitokustannukset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa edes pääväylien liikennöitävyyteen ei kyetä panostamaan riittävästi”, toteaa toimitusjohtaja Anssi Kujala SKAL ry:stä.

Moni vähäliikenteinen alempiasteinen tie on hyvin kriittinen muun muassa maa- ja metsätalouden kuljetuksille. Näillä on myös huoltovarmuuden näkökulmasta suuri merkitys. Erityisesti harvaan asutuilla seuduilla, Pohjois- ja Itä-Suomessa, jossa pääväyläverkko on harva, on alempiasteisilla teillä keskeinen merkitys alueen elinvoiman turvaaville tavarankuljetuksille.

”Vähäliikenteinen ei tarkoita vähäpätöisempää. Yksityisteiltä lähtee päivittäin jopa 4 000 puu- ja sivuvirtakuljetusta. Leikkaukset yksityisteiden ja metsäteiden avustuksiin heikentävät edellytyksiä pitkäjänteisesti hoitaa metsätaloudelle ratkaisevan tärkeää tieverkkoa”, muistuttaa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki.

Hallitusohjelma sisältää mittavan 4 miljardin investointipaketin, josta 3 miljardia olisi tarkoitus kohdistaa väyliin. Investointipaketti on tarkoitus rahoittaa mm. valtion omaisuutta myymällä. Elinkeinoelämän kuljetusten kannalta katse kääntyy tulevaan budjettiriiheen, sillä tärkeää on saada investointipaketin mukaiset väylähankkeet käyntiin etupainotteisesti mahdollisimman pian.

Tiestön korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi teitä tulisi päällystää 4 000 km vuodessa. Pelkästään se edellyttäisi noin 150–200 miljoonan euron lisäystä perusväylänpidon rahoitukseen. Tällä panostuksella voitaisiin rahoittaa myös vähäliikenteisempiä, mutta elinkeinoelämälle tärkeitä teitä.

Järjestöt muistuttavat, että ostovoimakorjattu tiestön korjausvelka on jo 2,4 miljardia euroa. Väylärahoja tulisi keskittää erityisesti olemassa olevan tieverkon kunnossapitoon ja kehittämiseen. 

”Teihin on panostettava tällä hallituskaudella etupainotteisesti ja on syytä odottaa, että panostukset näkyvät ensi vuoden budjettiesityksessä. Myös Liikenne 12 -suunnitelmaa päivittäessä on huomioitava elinkeinoelämälle tärkeät vähäliikenteiset tiet”, Kujala ja Lehtomäki sanovat.