Liito-oravaliikennettä parannetaan uusilla järjestelyillä Jyväskylän Tikanväylällä

Tikanväylä on tunnistettu liito-oravien kulkuyhteyksien katkoskohtana. Tikanväylä yhdistettynä tien suuntaiseen voimalinjaan muodostaa puuttoman alueen, jota liito-oravat eivät pääse ylittämään. Liito-oravan elinalueita sijaitsee kummallakin puolella väylää.

Tikanväylä on tällä hetkellä valtion omistuksessa, mutta se tulee lähivuosina siirtymään kaupungin omistukseen.

Liito-oravien liikkumista edistetään toteuttamalla Tikanväylän varrelle liito-oraville tarkoitettu ylityskohta lisäämällä puita ja hyppytolppia. Ylityskohta on sijoitettu paikkaan, jossa on jo yleiskaavassa tunnistettu olevan ekologinen yhteys. Hyppytolppia on sijoitettu niihin paikkoihin, joissa tie tai voimalinja aiheuttaa rajoituksia puiden sijoittamiselle. Suunnitelmalla on haluttu myös kehittää Tikanväylän maisemaa. Siksi on valikoitu esimerkiksi erikoisemman värisiä puita, sekä köynnös- ja pensasistutuksia. Puissa on suosittu lajeja, jotka ovat myös liito-oravalle mieluista ravintopuustoa.

Puiden istutus ja hyppytolppien asennustyöt käynnistyvät tänään maanantaina 11.9.2023 ja valmistuvat vuoden loppuun mennessä. Työmaa voi hidastuttaa liikennettä.

Liito-oravat oppivat hyödyntämään hyppytolppia

Liito-orava välttää maassa liikkumista ja tarvitsee yhtenäisen puustoyhteyden liikkuakseen. Leveät tieväylät aiheuttavat lajille liikkumisesteen tai vähintään sen liikkuminen tieväylän ylitse on riskialtista. 

– Liito-oravan liitomatka on tavallisesti noin kaksi - kolme kertaa lähtöpuun korkeuden verran, kertoo kaavoitusbiologi Anne Laita Jyväskylän kaupungilta.

Hyppytolppia on käytetty Suomessa useissa kohteissa, joissa puiden istuttaminen ei ole mahdollista. Hyppytolppia on toteutettu useissa tiehankkeissa sekä kaupunkiympäristön haastavissa kohteissa. Näin on tehty esimerkiksi Jyväskylässä Keskussairaalantien varrella lähellä Rautpohjan alikulkua.

Tutkimusten mukaan liito-oravan sukulaislajit ovat oppineet käyttämään niille rakennettuja hyppytolppia. Suomessa hyppytolppien käytöstä on yritetty saada tietoa esimerkiksi riistakameroilla, mutta riistakamerat eivät ole olleet teknisesti toimivia liito-oravan havaitsemiseen. 

– Voi olla, että liito-oravayksilöillä menee aikansa oppia käyttämään hyppytolppia, mutta oppiminen on kuitenkin mahdollista.

Liito-oravan kulkuyhteyden parantaminen on osa tämän vuoden kunnallistekniikan investointiohjelmaa. Rakentaminen toteutetaan osana Liito-orava-LIFE -hankkeen myötä saatua rahoitusta. Kuusi vuotta kestävään LIFE-hankkeeseen osallistuu 17 hankekumppania sekä Suomesta että Virosta.  Hankkeessa parannetaan liito-oravan elinympäristöverkostoja monenlaisin toimin – niin kaupunki- kuin metsäalueilla. 

Lisätiedot: