Luonnonvarakeskus selvittää tuulivoiman vaikutuksia metsäeläimistöön

Lisääntyvä tuulivoiman rakentaminen koskettaa Suomessa yhä uusia alueita ja siten myös luonnonvaraisia eläimiä ja niiden elinympäristöjä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja neljäntoista tuulivoimayhtiön yhteishankkeessa selvitetään tuulivoiman vaikutuksia niin sanottuihin direktiivilajeihin eli suteen, metsäpeuraan ja maakotkaan sekä poronhoitoon ja poronhoidon kustannuksiin. Lisäksi kartoitetaan metsästäjien näkemyksiä ja kokemuksia tuulivoiman vaikutuksista metsästykseen.

Tuulivoimaloiden rakentamisella ja tuulivoimatuotannolla voi olla sekä negatiivisia että positiivisia vaikutuksia luonnonvaraisiin eläinlajeihin. Tuulivoimala-alueet voivat vähentää joidenkin lajien elinympäristöjen määrää ja lisääntymismahdollisuuksia, kasvattaa kuolleisuutta törmäysten vuoksi tai toimia karkotteena. Toiset lajit voivat puolestaan hyötyä tuulivoimatuotannon aiheuttamasta elinympäristön muutoksesta esimerkiksi siten, että ravinnon saatavuus lisääntyy tai riski joutua saaliiksi vähenee.

Tuulivoiman vaikutuksia eläimistöön on Suomessa tutkittu vähän. Nyt käynnistyneen hankkeen, Metsäeläinten esiintyminen ja elinympäristöjen käyttö tuulivoimaloiden lähialueilla (WINDLIFE), kohteena olevista lajeista kotimaiset tutkimukset puuttuvat kokonaan.

”Yhä useammin tuulivoimahankkeissa törmätään direktiivilajeihin, muutoin suojeltuihin tai erityisen intressin kohteena oleviin lajeihin. Oletetut vaikutukset ovat jopa kaataneet kokonaisia hankkeita. Tutkimustietoa vaikutuksista on ennestään vähän, mutta nyt käynnistyvässä Luken vetämässä tutkimuksessa niitä viimein selvitetään”, kertoo Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen.

Muista maista saadut tutkimustulokset eivät ole suoraan sovellettavissa Suomessa

Muissa maissa tehdyissä tutkimuksissa tuulivoiman vaikutukset eri eläinlajeihin ovat vaihdelleet muun muassa vuodenajan, sukupuolen, petojen määrän ja elinympäristön mukaan. Etenkin lisääntymisaikana vaikutukset ovat olleet voimakkaampia kuin muina vuodenaikoina. Tuulivoiman vaikutusten on todettu vaihtelevan myös sen mukaan, onko voimala-alue vasta rakenteilla vai jo käytössä. Joillakin lajeilla rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat olleet voimakkaampia kuin voimaloiden tuotantovaiheen aikaiset vaikutukset, mutta tuloksia ei voi yleistää kaikkiin lajeihin.

”Muualta saatuja tutkimustuloksia ei voi välttämättä soveltaa suoraan Suomen oloihin, koska vaikutusten on havaittu riippuvan muun muassa metsien ja muiden elinympäristötyyppien vaihtelusta, maaston korkeuseroista ja ihmistoiminnasta. Siksi tuulivoimaloiden vaikutuksista on tärkeää saada tutkimustietoa myös meidän oloissamme”, kertoo hankkeen koordinaattorina toimiva erikoistutkija Ari NikulaLukesta.

Tutkimuksissa hyödynnetään useita jo tähän mennessä kerättyjä aineistoja eläinten esiintymisestä tuulivoimala-alueilla ja niiden ympäristöissä. Tutkimuksia tehdään myös varustamalla eläinyksilöitä GPS-paikantimilla ja seuraamalla niiden liikkumista tuulivoimaloiden lähialueilla. Hankkeen tavoitteena on tuottaa ohjeita, joilla tutkimusten kohteena olevien lajien elinympäristövaatimukset voidaan ottaa entistä paremmin huomioon sijoitettaessa tuulivoimaloita.

Tuulivoimaa on rakennettu viime vuosina runsaasti ja rakentaminen jatkuu tulevinakin vuosina voimakkaana. Eniten tuulivoimaloita on rakennettu Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Pohjanmaan maakuntiin. Myös suunnitteilla olevia voimaloita on eniten näissä maakunnissa. Seuraavaksi eniten suunnitteilla olevia hankkeita on Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Kainuussa.

Vuoden alussa alkanut hanke on viisivuotinen, ja se päättyy vuonna 2027. Hankkeen rahoitukseen osallistuvat Luke ja 14 tuulivoimayhtiötä yhdessä. Hankkeen toteuttamisesta vastaa Luke.