Vaihtoehtoiset käyttövoimat raskaassa liikenteessä ja puutavara-autoissa tulevaisuudessa Suomessa

29.01.2023 16.00

dieselkalle1.jpg

Milloin täyssähkö- tai vetypuutavara-autot tulevat Suomen teille? Näitä kysymyksiä on esitetty viime vuosina, mutta tänä vuonna Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja kaikkien kärvistellessä energiakriisissä ei ole paljoa kyselty vaihtoehtoisten käyttövoimien perään raskaassa liikenteessä ja puutavaran kaukokuljetuksessa; pääasia nyt on että raaka-aineet ja tavarat saadaan liikkumaan tehtaille, asiakkaille ja kuluttajille. 

(kuva yllä: Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa haastateltiin kuorma-autovalmistajia, viranomaisia ja tutkijoita raskaan liikenteen vaihtoehtoisista käyttövoimista sekä niiden realistisista käyttömahdollisuuksista tulevina lähivuosikymmeninä Suomessa ja lisäksi tarkasteltiin vaihtoehtoisia käyttövoimia erityisesti puutavara-autokuljetuksissa.) 

Marinin hallitusohjelmassa tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Lisäksi Suomessa on asetettu tavoitteeksi vähintään puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Tie vähähiiliseen liikenteeseen -liikenteen ja logistiikan tiekartassa on linjattu, että liikenteen päästöt vähenevät merkittävästi 2020-luvulla seuraavilla toimilla: autokannan uusiutumisen nopeuttaminen, infrapanostukset liikennejärjestelmään, joukkoliikenne ja kaupunkien kestävät kulkumuodot, kestävät liikenteen palvelut ja digitalisaatio sekä uusiutuvat polttoaineet ja vaihtoehtoiset käyttövoimat.

Vaihtoehtoisia käyttövoimia on, mutta...

Vaihtoehtoisista käyttövoimista esillä ovat olleet sähkö, vety ja sähköpolttoaineet, kaasu sekä biodiesel. Vaihtoehtoisia käyttövoimia on olemassa, mutta niin on niiden pullonkaulojakin: Henkilöautoissa sähkö on yleistynyt rivakasti kuluneen vuoden aikana Suomessa, mutta raskaan liikenteen sähköistymisen taivaalla on vielä runsaasti tummia pilviä. Vedyllä on suuri potentiaali raskaassa liikenteessä, mutta sen nykyinen hinta sekä ajoneuvojen ja tankkausinfrastruktuurin puute rajoittavat vedyn lähivuosikymmenien kasvupotentiaalia. Sähköpolttoaineet, jotka valmistetaan sähkön avulla hiilidioksidista ja vedestä, kärsivät vedyn tavoin samoista haasteista. 

Biokaasu, joka on pääosin metaania, valmistetaan anaerobisesti mädättämällä biomassaa, jonka rajallisuus on kuitenkin muodostumassa sen yleistymisen suurimmaksi esteeksi. Biodieselit ovat kehittyneet viime vuosien aikana ja ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden ongelmat on pääosin korjattu toisen sukupolven biodieselissä, uusiutuvassa dieselissä. 

Itä-Suomen yliopisto haastatteli

Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa haastateltiin kuorma-autovalmistajia, viranomaisia ja tutkijoita raskaan liikenteen vaihtoehtoisista käyttövoimista sekä niiden realistisista käyttömahdollisuuksista tulevina lähivuosikymmeninä Suomessa ja lisäksi tarkasteltiin vaihtoehtoisia käyttövoimia erityisesti puutavara-autokuljetuksissa. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä yhdeksää asiantuntijaa maalis-huhtikuussa 2022. 

Haastatelluilta kysyttiin, milloin uskot täyssähkön/vedyn/kaasun/biodieselin olevan varteenotettava käyttövoima Suomessa raskaassa liikenteessä ja puutavara-autoissa. Tutkimuksessa käytetyt aikajänteet olivat 2020, 2030 ja 2040-luvut ja myöhemmin tulevaisuudessa. Varteenotettava käyttövoima määriteltiin haastatelluille siten, että tällöin kyseisen käyttövoiman osuus on yli 10 prosenttia uusista myydyistä ajoneuvoista.

dieselkalle3.jpg

(kuva: Haastateltujen asiantuntijoiden arviot, millä vuosikymmenellä täyssähkö, vety, kaasu ja biodiesel tulevat olemaan varteenotettavia käyttövoimia (eli osuus yli 10 % uusista myydyistä ajoneuvoista) raskaassa liikenteessä Suomessa.)

Täyssähkö tulossa hitaammin puutavara-autoihin

Haastatellut olivat vahvasti sitä mieltä, että täyssähkö on täysin realistinen käyttövoima raskaassa liikenteessä jo seuraavan 20 vuoden aikana Suomessa: Vajaa puolet haastatelluista arvioi, että sähkö lyö itsensä läpi raskaassa liikenteessä jo 2020-luvulla. Vastaavasti runsas puolet haastatelluista ennusti sähkön yleistymistä käyttövoimana vasta 2030-luvulla raskaassa liikenteessä Suomessa.

Tutkimuksessa oli selvästi enemmän vaihtelua näkemyksissä täyssähkön käytöstä puutavara-autoissa: Lähes puolet haastatelluista arvioi, että täyssähkön käyttö on realistista ja sen infrastruktuurin sekä tekniikan kehityttyä mahdollista jopa jo 2030-luvulla. Joka kymmenes haastateltu oli sitä mieltä, että täyssähköiset puutavara-autot ovat mahdollisia vasta 2040-luvulla. Toisaalta viidennes haastatelluista oli sitä mieltä, ettei täyssähkön käyttö tule koskaan olemaan realistista puutavara-autoissa Suomessa. 

Vety ei vielä lähivuosien käyttövoima 

Tutkimuksessa vedyn uskottiin tulevan hitaammin markkinoille kuin täyssähkön sen nykyisten pullonkaulojen, kuten tankkausinfrastruktuurin puutteen vuoksi. Vedyn käyttö nähtiin kuitenkin realistisena käyttövoimana raskaassa liikenteessä ja kaksi kolmasosaa haastatelluista oli sitä mieltä, että yli kymmenes uusista myydyistä raskaan liikenteen ajoneuvoista on vetykäyttöisiä 2030-luvulla.

Puutavara-autojen käyttövoimana vedyllä ei nähty täyssähkön kaltaisia haasteita, joten haastatellut ennustivat vedyn ja täyssähkön yleistymisen samanlaisena puutavara-autojen käyttövoimana: Lähes puolet haastatelluista visioi, että vedystä muodostuu varteenotettava käyttövoima metsäsektorilla 2030-luvulla. Lisäksi vajaa puolet haastatelluista arvioi, että vetypuutavara-autot yleistyvät vasta 2040-luvulla tai sen jälkeen. 

Usko kaasuun ja biodieseliin vankka

Kaasukäyttöisiä raskaan liikenteen ajoneuvoja on jo markkinoilla nykyisin ja haastatelluista lähes 90 prosenttia olikin sitä mieltä, että kaasu on jo nyt varteenotettava käyttövoima Suomen raskaassa liikenteessä tai se tulee viimeistään olemaan sitä tämän vuosikymmenen aikana. Kaasuajoneuvojen määrä on kasvanut viimeisten vuosien aikana. Tähän on syynä muun muassa kaasun tankkausverkoston kattavuuden laajeneminen, hankintatuki kaasukuorma-autoille sekä markkinoilla olevien kaasuajoneuvovaihtoehtojen kasvanut tarjonta.

Puutavara-autojen suhteen haastateltujen vastauksissa oli enemmän vaihtelua: Kolmannes haastatelluista ennusti, että kaasu on varteenotettava käyttövoima puutavara-autoissa 2020-luvulla. Toisaalta kolmannes asiantuntijoista arvioi, että kaasu on varteenotettava käyttövoima puutavara-autoissa vasta 2030-luvulla. Viidennes haastatelluista puolestaan visioi, ettei kaasu tule olemaan koskaan varteenotettava käyttövoima puutavara-autokalustossa maassamme. 

Nykyiset biopohjaiset dieselit toimivat hyvin dieselmoottoriajoneuvoissa, joten käyttövoimana se oli jo varteenotettava kaikkien haastateltujen mielestä. Tutkimuksessa korostettiin, että biodieselin markkinaosuus tulee kasvamaan tulevaisuudessa tankkausinfrastruktuurin kattavuuden laajennettua, kun puunhankinnassa pyritään pienentämään tehtaille toimitetun puun hiilijalanjälkeä.

dieselaklle4.jpg

(kuva: Haastateltujen asiantuntijoiden arviot, millä vuosikymmenellä täyssähkö, vety, kaasu ja biodiesel tulevat olemaan varteenotettavia käyttövoimia (eli osuus yli 10 % uusista myydyistä ajoneuvoista) puutavara-autoissa Suomessa.)

Diesel pitää asemansa vielä vuosia

Raskaan liikenteen käyttövoimamarkkinat tulevat muuttumaan jo seuraavan 10 vuoden aikana, mutta voidaan ennustaa, että suuremmat muutokset tapahtuvat sen jälkeisillä vuosikymmenillä. Tehdyn tutkimuksen pohjalta voidaan arvioida, että biodiesel omaa lähitulevaisuudessa suurimman markkinaosuuspotentiaalin tutkimuksessa esillä olleista vaihtoehtoisista käyttövoimista raskaassa liikenteessä sekä puutavara-autoissa jo olemassa olevan tankkausinfrastruktuurin ja valmiina olevien käyttömahdollisuuksien vuoksi. Vety- ja myös sähköpolttoaineet - nähtiin epävarmimpina käyttövoimina tutkimuksen tarkasteluajanjaksolla niiden alkutekijöissä olevan teknologian takia. 

dieselkalle2.jpgTäyssähkön nähtiin yleistyvän raskaassa liikenteessä lähivuosikymmeninä, mutta raskaimmissa ajoneuvoyhdistelmissä ja puutavaran kaukokuljetuksessa teknologia tulee yleistymään hitaammin. Kaasun markkinaosuus tulee kasvamaan nykyisestä raskaassa liikenteessä, mutta tehorajoitteiden vuoksi on epävarmaa, onko teknologiaa mahdollista hyödyntää täysmääräisesti raskaimmissa ajoneuvoyhdistelmissä, kuten puutavara-autoissa. Haastatellut kaipasivat tutkimustuloksia kaasupuutavara-autoista ja niiden energiatehokkuudesta.    

*****

Artikkeli perustuu metsätieteiden yo Juho Ylä-Pöntisen metsätieteiden kandidaatin tutkielmaan, jonka professori Kalle Kärhä ohjasi Itä-Suomen yliopistossa metsätieteiden osastolla. Tutkimus liittyy professori Heli Peltolan johtaman Metsät ja biotalous (FOBI) -tutkimusyhteisön tutkimusalaan ja sitä on tukenut myös Itä-Suomen yliopiston koordinoima ja professori Jyrki Kankaan johtama UNITE-lippulaiva.

 
24.04.2024 10.22Metsä Group ilmoittaa laajentavansa järeysrunkohinnan käytön kaikkiin hakkuutapoihin
24.04.2024 9.20SSAB:n osavuosikatsaus: Erikoislujat teräkset vakaat muutoin heikoilla markkinoilla
24.04.2024 8.00Nordic Bioproducts Group avasi Lappeenrantaan tehtaan, joka tuottaa innovatiivisia biomateriaaleja uudella teknologialla
24.04.2024 7.00Gasum rakentaa kaasutankkausaseman Raumalle
23.04.2024 11.11Trelleborg esittelee viimeisimmät rengasinnovaatiot Intermat Construction Fair -messuilla Pariisissa, Ranskassa 24.-27. huhtikuuta
23.04.2024 9.10Ponssen osavuosikatsaus Q1/2024 - Vuoden ensimmäinen neljännes oli haastava
23.04.2024 8.51Maanmittauslaitoksen ilmakuvaus- ja laserkeilauskausi käynnistyi - Taivaalla viipyilevä kone kuvaa rakennukset ja tiet
22.04.2024 12.00Metsätuhot vuonna 2023 -raportti: Kirjanpainajan aiheuttama kuusikuolleisuus kolminkertaistunut
22.04.2024 9.55Traficomin katsastuksen vikatilastot julkaistu - miltei joka viides sähköauto hylättiin
22.04.2024 9.09Kohlerilta uusi HVO generaattori teollisuuskäyttöön

Siirry arkistoon »