Risupeto teki konekuskista energiapuu urakoitsijan

Maatalon poikana koneiden kanssa on tullut aina värkättyä. Toimin pitkään metsäkoneenkuljettajana ja tein myös kaivukoneella metsämaanmuokkauksia. Yrittäjäksi lähtemisen kipinä syntyi, kun yksi kaunis päivä tuli motolla jälleen harvennuskohde eli melkoinen ryteikkö eteen, ja mietiskelin että eikö tähän hommaan oikeasti löydy viisaampaa ratkaisua. Aloin tutkimaan internetin ihmeellistä maailmaa ja löysin videoita Risupeto -energiapuupoimurista, mikä näytti olevan aivan uskomattoman tehokas ja rakenteeltaan viisaan yksinkertainen, sanoo Jarkko Iivonen. 

Investointipäätös syntyi nopeasti

Ajatuksesta innostuneena Iivonen suuntasi auton keulan kohti Iittiä Reformet Oy:lle; Risupedon synnyinseudulle.

- Keskustelut laitteen kehittäjän Jani Karvasen kanssa ja tutustuminen Risupetoon työmaalla vakuuttivat niin että tein lopullisen päätöksen energiapuu urakoitsijaksi lähtemisestä. Olin perustanut jo loppuvuodesta 2020 T:mi JJ Iivosen ja tein talvella ensin aurahommia Virtain kaupungille, kunnes ostamani Risupeto valmistui kevättalvella. Alustakoneeksi hankin käytetyn 15-tonnisen Kobelco SK 140 SRLC-5 kaivukoneen Volvo CE:ltä Vantaalta ja Risupedon asennuksen sekä kaivukoneen tarvittavan varustelun hoiti Reformet. Koneeseen asennettiin myös yletin sekä Risupeto Edition -tukisukset, mitkä vakauttavat metsässä ajoa ja tuovat tarvittavaa vastapainoa pitkälle ulottuvalla energiapuupoimurilla operointiin, kertoo Iivonen. 

Ryteikköä riittää

T:mi JJ Iivonen aloitti urakoimaan Risupedolla energiapuuta MHY Pohjois-Pirkalle.

- Savotat ovat Virtojen lisäksi aika laajalla alueella pohjoisella Pirkanmaalla, missä töitä riittää. Metsissä ja tienvarsissa on todella paljon raivaamatonta ryteikköä, mitä hyödynnetään maassamme edelleen aivan liian vähän kotimaisen energian tuotantoon. Kun metsät siivotaan niin puut kasvavat paremmin ja virkistyskäyttö lisääntyy samalla kun metsässä on mukava kulkea ja liikenneturvallisuuskin paranee kun tienvarret on putsattu, toteaa Iivonen.

Kannattavaa urakointia

Ajatus metsien hoitamisesta ja hyödyntämisestä energiakäyttöön kuulostaa hienolta mutta haaste on siinä, että miten risukkojen ja pienpuun urakointi saadaan kannattavaksi.

- Ensimmäiset kuukaudet ovat jo näyttäneet, että Risupedolla päästään sellaisiin volyymeihin, että yrittäjällä on mahdollisuus pärjätä ja metsänomistajat ovat korjuujälkeen tyytyväisiä. Laitteen käytön oppi nopeasti ja toki itsellä auttoi kokemus kaivukoneen ajamisesta metsässä, mutta toki koko ajan tekeminen edelleen kehittyy ja nopeutuu kun oppii niksit. Jotain Risupedon tehokkuudesta kertoo se, että tein heti alussa sillä puolessa päivässä enemmän energiapuuta tiheäksi kasvaneelta harvennukselta kuin motolla syntyi aiemmin koko päivänä. Ja kun ollaan sellaisessa ryteikössä mihin ei kannata enää edes raivaussahalla lähteä niin Risupedon kuski on yhtä hymyä. Eli mitä tiheämmin kasvanut kohde niin sitä parempi se on Risupedolle, sillä kun vihermassaa riittää niin yrittäjälle syntyy enemmän euroja, ilmoittaa Iivonen.

(kuva oik: Koneeseen asennettiin Risupeto Edition -tukisukset, mitkä vakauttavat metsässä ajoa ja tuovat tarvittavaa vastapainoa pitkälle ulottuvalla energiapuupoimurilla operointiin.)

Ei lastentauteja 

Risupeto on vakuuttanut tehokkuutensa lisäksi myös luotettavuudellaan.

- Vaikka kyseessä on valmistajan 0-sarjan laite niin mitään lastentauteja ei ole ilmennyt ja tekniikka pelaa todella luotettavasti. Ja vaikka Risupeto on melko painava laite niin se sopii ihan hyvin 15-tonniseen lyhytperäiseen kaivukoneeseen, kun tasapainoa lisää painavat tukisukset. Olen viime aikoina miettinyt investointia toiseenkin Risupetoon kun hommaa riittää ja toiminta on kannattavaa. Alustakoneeksi ajattelin hankkia pykälää isomman, 20-tonnisen kaivukoneen missä on pidempi alavaunu ja sitä kautta parempi kantavuus pehmeillä mailla sekä enemmän ulottuvuutta. Sitten voisi laittaa optimaalisen kokoisen koneen erilaisiin korjuukohteisiin, pohtii Jarkko Iivonen.

Risupeto kotonaan kaikissa metsissä

Risupeto soveltuu taimikon varhaishoidosta ensiharvennukseen. Tuottavin se on raivaamattomien harvennusrästien hoidossa. Risupeto suorittaa raivauksen energiahakkuun yhteydessä koneellisesti. 

- Alustan raivaus metsurityönä on tarpeetonta, toisin kuin moton edellä. Kohteesta riippuen metsurilta jää energiamassaa maastoon jopa 20 000 kg/ha, vaikeuttaen ajokonekuljettajan työtä ja metsässä kulkemista. Risupedon tekemänä kaikki energiapuu saadaan hyötykäyttöön, kertoo Reformet Oy:n Jani Karvanen.  

Ainutlaatuinen rakenne

Risupeto katkaisee puut kiekkoterillä ja siirtää ne välivarastoon nopeasti ja jatkuvatoimisesti eli runkoja ei tarvitse käsitellä yksittäin. Se poimii tyvihalkaisijaltaan 1 - 30 cm paksuiset puut. Kerätty nippu vapautetaan pyörittämällä teriä vastakkaiseen suuntaan. 

- Kiekkoterät murskaavat kannon, millä tavoitellaan vesomisen vähenemistä kannon nope- ammasta kuivumisesta johtuen. Maa-ainekset eivät vahingoita Risupedon teriä, kuten teräketjulaitteille helposti käy. Laitteen terät sekä keruulaitteisto pyörivät hitaasti perinteisiin murskaimiin tai sahalaitteisiin verrattuna, jolloin työskentelystä ei aiheudu kivien sinkoilua ja vaaraa ulkopuolisille. Laitteen leveys on yksi metri, jolloin sen käsittely ahtaissakaan paikoissa ei ole ongelma, sanoo Karvanen.    

Lähetä linkki ystävällesi