Metsäteollisuus, Kemianteollisuus ja Palta: Palkkojen pakkojulkisuus vaarantaisi työntekijöiden yksityisyydensuojan sekä uhkaisi yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä

Metsäteollisuus, Kemianteollisuus ja Palta näkevät sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tänään julkistaman esityksen palkkojen julkisuudesta erittäin ongelmallisena. Tasa-arvon varmistaminen palkkauksessa on tärkeää, mutta työryhmän ehdottama ratkaisu ei ole toimiva.

Yksittäisten työntekijöiden palkkojen julkistaminen ilman henkilöiden suostumusta vaarantaa työntekijän yksityisyydensuojan sekä uhkaa rapauttaa nykyiset toimivat palkitsemis- ja kannustinjärjestelmät ja sen myötä työn tuottavuutta. Tämä ei ole työntekijöiden, yritysten eikä Suomen edun mukaista.

Tasa-arvon edistäminen on tärkeää, ja yrityksissä tehdään sen eteen jatkuvasti toimenpiteitä. Suomessa on jo nyt kattava tasa-arvon edistämiseen tähtäävä lainsäädäntö. Se mahdollistaa jo nyt palkkasyrijintäepäilyssä työntekijän palkkatietojen saamisen tasa-arvovaltuutetun kautta. Sukupuolten väliset keskiansioiden erot johtuvat käytännössä kokonaan siitä, että naiset ja miehet ovat hakeutuneet eri aloille ja eri tehtäviin. Alojen palkanmaksukyky eroaa toisistaan. Palkkaeroja saadaan kurottua umpeen vain silloin, jos sukupuolijakoa saadaan tasoittumaan. Tämä on kiinni naisten ja miesten koulutus- ja ammatinvalinnoista. Ministeriön esityksen muutoksilla ei siis olisi huomattavaa vaikutusta naisten ja miesten palkkaeroihin. 

‍Palkitsemisen tasapäistäminen ei ole työntekijöiden, yritysten eikä Suomen edun mukaista‍

Työntekijän palkka määräytyy joko noudatettavan työehtosopimuksen tai yrityksen oman palkkausjärjestelmän perusteella – tai palkasta sovitaan yksilöllisesti. Useilla aloilla on käytössä palkkausjärjestelmät, jotka perustuvat tehtävän vaativuuden arviointiin, henkilön pätevyyteen ja osaamiseen sekä työn tuloksiin. Palkkausjärjestelmät ovat sukupuolineutraaleja.

Esityksen mukainen palkkojen pakkojulkisuus johtaisi nopeasti palkitsemis- ja kannustinjärjestelmien rapautumiseen. Jos hyvistä suorituksista ei enää uskalleta palkita, se johtaa palkkauksen tasapäistämiseen, työn tuottavuuden heikentymiseen ja yritysten kilpailukyvyn laskuun. Osaajien saatavuus heikentyisi merkittävästi; Suomen olisi vaikea pitää osaamista kotimaassa ja Suomeen olisi entistäkin vaikeampaa houkutella osaajia ulkomailta. Myös yritysten työllistämisedellytykset heikkenisivät. Työntekijän näkökulmasta palkkojen pakkojulkisuus vaikuttaisi negatiivisesti palkkauksen ja palkitsemisen lisäksi työilmapiiriin sekä työhyvinvointiin.

Työntekijöiden yksityisyydensuoja on turvattava

Esitys on erityisen ongelmallinen tietosuojan kannalta. Yksittäisen työntekijän palkkatietojen julkistaminen ei ole EU:n tietosuoja-asetuksen mukaista. Lisäksi jo ennen EU:n tietosuoja-asetusta säädetty nykylainsäädäntömme lähtee siitä, että yksittäisen henkilön palkkatietoja suojataan mm. palkkakartoitusten yhteydessä ryhmäkohtaisella tarkastelulla.

Lisäksi työpaikoilla, joissa on kysytty halukkuutta julkistaa työntekijöiden henkilökohtaisia palkkatietoja, valtaosa työntekijöistä ei ole halunnut omaa palkkaansa julkiseksi.

Esitys ei myöskään ole linjassa EU:ssa parhaillaan käsittelyssä olevan, palkka-avoimuutta koskevan direktiiviehdotuksen kanssa. Direktiiviehdotuksessa ei avata yksittäisen henkilön palkkatietoja, joten ei ole perusteltua tehdä sitä Suomessakaan. Yksittäisiä palkkatietoja ei ole myöskään avattu missään muussa EU-maassa. Näin ollen Suomessa säädettäisiin nyt Euroopan kireintä lainsäädäntöä.

Palkkasyrjintään liittyviä oikeustapauksia tai riitoja ei ole ollut vuosikausiin Metsäteollisuuden, Kemianteollisuuden tai Paltan toimialoilla. Sama tilanne on monilla muilla aloilla. Tästä johtuen on pakko kysyä, mitä ongelmaa STM on esityksellään ratkaisemassa? Jää myös epäselväksi, mikä kiire Suomella on säätää asiasta uutta lainsäädäntöä nyt, kun samaa asiaa käsitellään parhaillaan myös EU:ssa.

‍