Bioenergiasta eväitä Suomen kestävään kasvuun

Suomen kansallinen suunnitelma EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen käyttöön on parhaillaan valmistelussa. Hallituksen allokaatiossa suurimman osuuden EU-rahasta sai vihreä siirtymä. Bioenergia tarjoaa vihreään siirtymään mahdollisuuksia välittömästi ja uuden teknologian myötä. Oikein toteutettuna toimet voivat tukea taloutta ja työllisyyttä ja vastata samalla aikamme suuriin haasteisiin, ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikentymiseen.

Suomessa valmistellaan paraikaa kansallista suunnitelmaa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen käyttöön (Recovery and Resilience Facility, RRF). Välineen kautta Suomen odotetaan saavan hyvän suunnitelman myötä avustuksina EU-rahaa jopa 2,3 mrd euroa. Hallituksen budjettiriihessä 16.9.2020 päätettiin rahoituksen allokoinnin painopisteistä ja periaatteista ”Suomen kestävän kasvun ohjelmalle”. Nyt on käynnissä työ tarkemman tason suunnittelusta. Valmistelun tueksi on perustettu valtiovarainministeriön johdolla toimiva koordinaatioryhmä, jonka tehtävänä on hallita EU:n elpymisvälineen kokonaisuutta sekä tukea elpymis- ja palautumissuunnitelman laatimista.

Hallituksen allokaatiossa suurimman osuuden EU-rahasta, noin 0,9–1,2 mrd euroa, sai vihreä siirtymä.

– Bioenergia – nestemäiset biopolttoaineet, biokaasu ja esimerkiksi panostukset harvennuspuun tarjontaan – tarjoaa vihreään siirtymään välittömiä mahdollisuuksia. Niissä on oikein toteutettuna mahdollisuuksia tukea taloutta ja työllisyyttä ja vastata samalla aikamme suuriin haasteisiin: ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikentymiseen. Odotamme tukea myös uuden energiateknologian tutkimukseen ja demoihin, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.

Kestävän kasvun ohjelman hankkeisiin tulisi laskea muiden muassa rakennusten energiatehokkuuden parannukset, kaukolämmön vähähiilisyysohjelma, energiateknologian TKI-hankkeet sekä power-to-X-teknologiat ja hiilidioksidin talteenotto, käyttö ja varastointi. Öljyn käytön vähentämisohjelmassa bioenergiaratkaisujen tulee olla yhtenä vaihtoehtona.

Uusiutuvan energian tarjouskilpailuja ei tarvita tilanteessa, jossa uusiutuva energia on jo muutenkin kilpailukykyistä ja päästöoikeuksien hinnan odotetaan merkittävästi kasvavan. Mikäli tarjouskilpailuja järjestetään, niihin tulee liittyä kokonaan uuden teknologian käyttöönotto. Tässä yhteydessä mukaan tulisi laskea myös hiilidioksidin talteenotto, käyttö ja varastointi.

Hyvä, nopeavaikutteinen ja väliaikainen elvytyskeino olisi Kemera-rahoituksen jatkaminen ja rahoitusehtojen väliaikainen parantaminen nuorten metsien ensiharvennuksissa. On tärkeää, että puuenergiaan kohdistuva lähivuosien kasvava kysyntä saadaan lisäämään työllisyyttä Suomessa ja kohdistettua loppukäyttöneutraalisti metsien arvokasvua parantaviin hoitotöihin, jotka tukevat luonnon monimuotoisuuden positiivista pitkän aikavälin kehitystä. Koko maan nuorten metsien puuraaka-aine tulisi pyrkiä saamaan kysynnän piiriin. Tukitasojen väliaikaiseen parantamiseen voitaisiin myös liittää luonnon monimuotoisuutta aiempaa paremmin tukevia toimintatapoja luonnonhoidon huomioimisesta kohteilla (vrt. esimerkiksi Monimetsä-hanke).

Kotimaisen biokaasun markkinoita tulisi edistää kasvattamalla sekä kysyntää että tarjontaa. Hallitusohjelmaan kirjatun biokaasun ja kehittyneiden lannankäsittelytekniikoiden (v. 2020–2021) sekä biokaasun ravinnekiertokorvauksen (v. 2021–23) investointi- ja tuotantotukien käyttöönotto nopeutetulla aikataululla edistäisi maatalouden biomassojen hyödyntämistä liikennebiokaasuna. Biokaasun edistämisen lisäksi valtion tulisi kannustaa kuntia ja kansalaisia täysimääräisesti hyödyntämään korkeaseoksisia nestemäisiä biopolttoaineita.

Kotitalouksien kulutuksen suuntaamista vähähiilisiin ratkaisuihin voitaisiin tukea esimerkiksi korottamalla määräajaksi kotitalo­usverovähennystä ja siten edistää mm. uusiutuvan energian käyttöönottoa ja energiatehok­kuuskorjauksia.