Koulutetuilla metsäkoneenkuljettajilla hyvät työllisyysmahdollisuudet

Metsäkoneenkuljettajan ammatti on vaativa ja koulutuskustannuksiltaan toiseksi kallein koulutusala. Vuosittain alalle valmistuu yhteensä noin 450 henkilöä, mikä vastaa alan työvoiman tarvetta. Metsäkoneenkuljettajaksi valmistuneitten määrä on kasvanut 30 % vuosikymmenen alusta.  

Vuosina 2011-2019 valmistuneet metsäkoneenkuljettajat työllistyivät hyvin. Heistä 81 % oli työllistynyt, mutta vain 52% työskenteli koulutustaan vastaavassa työssä metsäalalla.

Miksi yli neljännes valmistuneista oli viiden vuoden sisällä siirtynyt muille aloille?

TTS Työtehoseura, Koneyrittäjät ry sekä Teollisuusliitto toteutti Metsämiesten Säätiön rahoituksella tutkimuksen siirtymisen syistä. Tutkimuksen mukaan 2/3 muille aloille siirtyneistä ei ole koskaan työskennellyt metsäkonealalla. Aluksi alalle kiinnittyneiden ja myöhemmin muualle siirtyneiden (1/3) metsäkoneenkuljettajien työsuhteista 40 % päättyi koeajalla työn tuottamattomuuteen.

Ilmiön taustalla alalle soveltumattomuus ja vähäinen koneaika opinnoissa

Tutkimuksessa selvisi alalle kiinnittymättömyyden taustalla pääsääntöisesti olevan ammattiin soveltumattomuus. Oppilaitosten mukaan 10-50 % opiskelijoista vuodesta ja oppilaitoksesta riippuen ei sovellu metsäkoneenkuljettajan ammattiin ja heidät tulisikin ohjata muiden alojen opintoihin. Työn alhainen tuottavuus työsuhteiden alussa on seurausta vähäisestä opiskelijakohtaisesta koneajasta opintojen aikana. Ongelma on seurausta oppilaitosten alentuneista taloudellisista- ja opettajaresursseista toteuttaa koulutusta.

Alalle motovoituneita koulutettavia

14.2.2020 tutkimukseen sisältyvässä työpajaseminaarissa UPM Biofore -talolla peräänkuulutettiin motorisia taitoja ja päätöksentekokykyä arvioivia soveltuvuuskokeita ja alan yhteistä, ajantasaista mielikuvatyötä metsäkoneenkuljettajan ammatista. Koulutukseen saatava hakeutumaan riittävästi, oikean ikäisiä, työhön kykeneviä ja motivoituneita opiskelijoita.

Täytettyjen aloituspaikkojen sijaan metsäkonekoulutuksessa tulisi kestittyä tuottamaan laatua. Osaamisvajeiden lisäksi koulutuksen kehittämisessä pitäisi korostaa yhteiskunnallista ja inhimillistä näkökulmaa sekä vastuullisuutta.