Kauden 2019 hirvijahdeissa saatiin saaliiksi runsaat 52 000 hirveä, mikä on noin kymmenen prosenttia edellisvuotta vähemmän. Hirvisaalis pienentyi eniten Pohjois-Suomessa, mutta myös aivan etelässä. Luonnonvarakeskus tuottaa arvion hirvikannasta maaliskuussa.

Hirven pyyntilupia myönnettiin viime metsästyskaudelle noin kahdeksan prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pyyntilupamäärä vähentyi eniten Pohjois-Suomessa, missä hirvikannan arvioitiin olleen monin paikoin tavoitellulla tasolla. Suuressa osassa muuta maata metsästyksen tavoitteena oli kannan pienentäminen.

Myönnetyistä pyyntiluvista käytettiin noin 80 prosenttia. Pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti ampua yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Saaliista noin 45 prosenttia oli vasoja ja 55 prosenttia aikuisia hirviä. Kaadetuista aikuisista hirvistä 52 prosenttia oli naaraita ja 48 prosenttia uroksia.

– Hirvisaalis vähentyi edellisvuodesta useimmilla riistakeskusalueilla, suhteellisesti eniten pohjoisessa Oulun, Lapin ja Kainuun alueilla sekä toisaalta etelässä Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa. Lukumääräisesti eniten hirviä metsästettiin edelleen suurilla Lapin ja Oulun riistakeskusalueilla, yhteensä näissä yli 15 000 yksilöä, kertoo Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta.

Luonnonvarakeskus tuottaa vuosittain arviot kannan koosta ja rakenteesta. Viime keväänä julkaistussa kanta-arviossa kannan arvioitiin pienentyneen 11 prosenttia ja olevan metsästyskauden jälkeen noin 86 500 hirveä (95 % luottamusväli 74 500 – 99 000 hirveä).  Hirvitalousalueille asetetut tavoitteet tähtäävät koko maassa 68 000–85 000 yksilön talvikantaan. Tämänhetkisestä hirvikannasta Luonnonvarakeskus antaa arvionsa maaliskuussa.

Päättyneellä kaudella hirvijahtia oli toista kertaa mahdollista jatkaa tammikuun puoliväliin saakka. Koiran käyttäminen metsästykseen on kiellettyä vuodenvaihteen jälkeen. Tammikuussa saaliiksi saatiin koko maassa hieman yli 600 hirveä.