Yhteystiedot

Metsäalan Ammattilehti
Vironkatu 9,
00170 Helsinki
www.ammattilehti.fi
Puh. 050 412 9030

Kävijälaskuri (1.1.2009 alkaen)

Käyntejä kotisivuilla:12963742 kpl

Uutiset (päivittyy 24h/vrk)

18.5.2019 20:11Komatsu Forest -valokuvauskilpailun huhtikuun voittaja on selvinnyt - Tommy Hakolan otos vakuutti raadinLue lisää »18.5.2019 17:01Juurikäävän torjuntakausi käynnistyi - omavalvontaan tarjolla uusia menetelmiäLue lisää »18.5.2019 9:00KATSO VIDEO! Toimitusjohtaja Petri Kananen kertoo Sisu Auton hyvistä kuulumisistaLue lisää »

Uutiset (päivittyy 24h/vrk)

18.5.2019 20:11Komatsu Forest -valokuvauskilpailun huhtikuun voittaja on selvinnyt - Tommy Hakolan otos vakuutti raadinLue lisää »18.5.2019 17:01Juurikäävän torjuntakausi käynnistyi - omavalvontaan tarjolla uusia menetelmiäLue lisää »18.5.2019 9:00KATSO VIDEO! Toimitusjohtaja Petri Kananen kertoo Sisu Auton hyvistä kuulumisistaLue lisää »

Bioenergia-ala: Harvennus- ja hoitorästit liikkeelle

Share |
24.04.2019 10:42

Bioenergia_ry.jpg

Hallitusohjelmaan tulisi kirjata loppukäytöstä riippumaton kannustinjärjestelmä, joka tukee nuorten metsien pienpuun markkinoita ja nuorten metsien arvokasvua. Järjestelmän tulisi lisätä metsien kestävää kasvua ja pyrkiä turvaamaan metsien hyvä terveydentila. Tämä vahvistaisi hakkuumahdollisuuksia, hiilensidontakykyä ja tukisi energiajärjestelmän huoltovarmuutta.

Bioenergia-ala kokoontuu 24.4.2019 Bioenergian Kevätpäivään keskustelemaan eduskuntavaalien tuloksesta ja tulevasta hallitusohjelmasta.

Ala on toivonut päätöksentekijöiltä pitkäjänteistä energia- ja ilmastopolitiikkaa, joka edistää bio- ja kiertotalouden ja työllisyyden kasvua sekä yrittäjyyttä. Hyvä askel tähän suuntaan oli kahdeksan eduskuntapuolueen yhteinen ilmastolinjaus joulukuussa 2018. Linjauksen vieminen käytäntöön on yksi tulevan hallitusohjelman keskeisistä osioista. Bioenergia-alan näkökulmasta energia- ja ilmastopolitiikan tulee tavoitella kansantalouden 2 %:n kasvutahtia 2020-luvulla. VM:n tuoreimmassa ennusteessa talouskasvu hidastuu 1,7 %:iin tänä vuonna ja vuonna 2021 kasvu on enää 1,2 %. Kasvua voidaan tukea mahdollistamalla teknologiaviennin hyvä kehitys, panostamalla bio- ja kiertotalouden koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, lisäämällä maltillisesti ja kestävästi hakkuita aiempien linjausten mukaisesti sekä panostamalla tieliikenneverkon ylläpitoon.

Bioenergia on Suomen suurin energianlähde, jota vuonna 2018 Suomessa käytettiin enemmän kuin koskaan aiemmin: 115 TWh eli 30 % energiankulutuksesta. Moderni bioenergia on myös merkittävä vientiala, jonka kysyntä maailmassa kasvaa ja johon Suomessa on huippuosaamista. Tulevaisuuden näkymät myös kotimaassa ovat hyvät, kun kivihiilen energiakäyttö loppuu 2029 ja uusiutuvan energian käyttö liikenteessä kasvaa. Päästöoikeuden hinta on viime aikoina ollut noususuuntainen ja saavuttanut yli 27 euron tason, mikä nostaa bioenergian kysyntää energiantuotannossa ja teollisuudessa.

Kestävän raaka-aineen saatavuuden varmistaminen on bioenergia-alan keskiössä. Suomessa oli vuonna 2017 nuorten metsien ensiharvennusrästejä noin 800 000 hehtaaria ja taimikonhoitorästejä saman verran (Lähde: Korhonen 2018). Niihin liittyen alalla on viesti hallitusohjelmaan:

- Toivomme hallitusohjelmaan loppukäytöstä riippumatonta kannustinjärjestelmää nuorten metsien pienpuun markkinoiden ja nuorten metsien arvokasvun tukemiseksi. Järjestelmän tulisi lisätä metsien kestävää kasvua ja pyrkiä turvaamaan metsien hyvä terveydentila. Tämä vahvistaisi hakkuumahdollisuuksia, hiilensidontakykyä ja tukisi energiajärjestelmän huoltovarmuutta, toteaa Bioenergia ry:n hallituksen puheenjohtaja Pertti Vanhala.

Myös energiaturpeella on edelleen merkittävä rooli energiajärjestelmän huoltovarmuuden varmistamisessa, vaikka sen käyttö onkin vähentymässä kallistuvan päästökaupan ja uusien tuotantoalojen ympäristöluvituksen haasteiden seurauksena. Huoltovarmuus edellyttää riittävän toiminnan ylläpitämistä ja hallitsematon energiaturpeen alasajo vaarantaisi energiajärjestelmän vakauden.

- Hallitukselle tulee riittää, että energiaturpeen käyttöä ohjataan päästökaupan avulla, eikä kielloilla, taikka veroja kasvattamalla, Vanhala jatkaa. Tämä antaa aikaa myös turveyrittäjille laajentaa toimintaansa energiaturpeen ohella myös bioenergiayrittäjyyteen tai turpeen muihin turpeen käyttömuotoihin, joiden kysyntä maailmassa kasvaa.

Energiaturpeen osuus Suomen energiankulutuksesta oli 5 % vuonna 2018. Energian lisäksi turvetta käytetään esimerkiksi kasvualustoissa, kuivikkeena, aktiivihiilen raaka-aineena ja kuitutuotteina.

18.05.2019 20:11Komatsu Forest -valokuvauskilpailun huhtikuun voittaja on selvinnyt - Tommy Hakolan otos vakuutti raadin
18.05.2019 17:01Juurikäävän torjuntakausi käynnistyi - omavalvontaan tarjolla uusia menetelmiä
18.05.2019 9:00KATSO VIDEO! Toimitusjohtaja Petri Kananen kertoo Sisu Auton hyvistä kuulumisista
18.05.2019 8:00Neste ja Air BP toimittavat uusiutuvaa lentopolttoainetta Caenin lentoasemalle Ranskaan
17.05.2019 20:00Puunkuormaajamestari 2019 -kiertueen viimeiset alkukilpailut järjestetään ensi viikolla
17.05.2019 14:44Ponsse tehostaa palveluverkostoaan Ruotsissa
17.05.2019 13:11Kopa-telojen metsätyönäytös Sotkamossa tiistaina 21.5.
17.05.2019 11:20AMMATTILEHTI KOEAJAA: Volkswagen Crafter 2,0 TDI 35 4MOTION L2H2 - Asiakaskohtaista räätälöintiä
17.05.2019 11:14ANDRITZ toimittaa tuotantoteknologiaa ja pääprosessi-laitteita sellutehtaalle Brasiliaan
17.05.2019 11:00SKAL: Tiestöä ei saa unohtaa

Siirry arkistoon »