Bofori lisää suomalaisten ja venäläisten metsäalan yritysten välistä yhteistyötä

Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoima Bofori-projekti käynnistettiin marraskuussa 2018 Suojärven aloitusseminaarissa. Seuraavien kolmen vuoden aikana parannetaan mahdollisuuksia metsäalan pienten ja keskisuurten yrittäjien yhteistyöhön rajan yli Suomen ja Venäjän Karjalassa.

(kuva yllä: Metsää itärajan molemmin puolin. Suomalaisen metsätalouden menetelmät voi havaita hyvin ilmakuvalta, jossa metsätie näkyy lähellä valtakunnan rajaa ja kuviot ovat pienipiirteisiä. Venäjän puolella on tehty kaistalehakkuita, joissa menetelmävalinta perustuu luontaiseen uudistumiseen reunametsästä. Ympärivuotiseen käyttöön soveltuvia metsäteitä on Karjalassa kuudesosa Etelä-Suomeen verrattuna. Suomalaisessa metsänkäsittelyssä kasvu voi olla jopa kuusinkertainen venäläiseen verrattuna. Kuva: Suomen metsäkeskus.)

Tällä hetkellä yhteistyö kahden Karjalan välillä on vaatimatonta, eikä suomalaiseen metsätalouden osaamiseen liittyvää potentiaalia hyödynnetä täysimääräisesti Venäjän suuntaan. Uuden ”Metsäsektorin pk-yrittäjyyden edistäminen Suomen ja Venäjän Karjalassa (Bofori)”-projektin avulla tilanteeseen haetaan muutosta.

– Venäjän Karjalassa metsäyritykset kamppailevat tehottoman puuhuollon ja riittämättömien metsäpalvelujen kanssa, kun taas Suomen puolella rajaa puuntuotantoketju on viritetty hyvään kuntoon ja toimivista metsäpalveluista on vuosikymmenten kokemus. Metsäalaa vaivaavat ongelmat voivat myös olla samankaltaisia molemmin puolin rajaa, ja yhteistyöllä voitaisiin löytää ratkaisuja, toteaa projektin vetäjä, tutkija Pasi Poikonen Lukesta.

(kuva: Aloitusseminaarin maastokohteella ihmeteltiin ”tikkumetsikköä”. Zapkarellesin puunkorjuupäällikkö Nikolai Senko halusi pysähtyä miettimään hoitamattomana vuosikymmenet kasvaneen puhtaan männikön jatkotoimenpiteitä. Latvukset ovat supistuneet ja luonnonpoistuma on alkanut kaatamaan heikompia puita. Suomalaisarvioissa ehdotuksia tuli käsittelemättömästä metsänhoidosta avohakkuuseen. Kun hoito on reilusti myöhässä, hyvätuottoisen puuston perään on turha haikailla. Kuva: Sari Karvinen.)

Pilotteja, koulutusta ja rajantakaisen kausityövoiman hyödyntämistä

Työ alkaa yrittäjien tarpeiden kartoituksella Pohjois-Karjalassa ja Karjalan tasavallassa. Projektin sisältöjä ohjataan tarvekartoituksen perusteella. Suomalaisten metsäpalvelujen hyödyntämismahdollisuudet ja kysyntä selvitetään Karjalassa, lisäksi palvelujen vientiä testataan käytännössä pilottiyrityksessä.

Suomen puolella rajayhteistyötä pyritään vauhdittamaan esimerkiksi selvittämällä venäläisen kausityövoiman käytön mahdollisuuksia.

– Suomessa käytetään jo nyt metsätöissä ulkomaista, lähinnä Keski-Euroopasta tulevaa, työvoimaa. Raja-alueen kannalta olisi hyödyllisempää, jos kausityövoima tulisi naapurista. Näin osaaminen jäisi lähialueelle ja taloudellinen hyöty heijastuisi varmasti myös omaan maakuntaan, Poikonen perustelee.

Osaamisen siirtoa pk-yrityksiin varmistetaan Petroskoihin perustettavan koulutuskeskuksen avulla. Metsäosaamista tuotteistetaan yrityksille tarjottaviksi koulutuspaketeiksi, joissa on toimintaa rajan molemmin puolin. Lisäksi projektissa kehitetään lennokkikuvaukseen perustuva palvelu, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi metsäoperaatioiden suunnittelussa ja raportoinnissa Venäjällä.

Projektia toteutetaan yhdessä Suomen metsäkeskuksen ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverian kanssa, Venäjältä partnereina ovat Karjalan metsäntutkimuslaitos, Petroskoin yliopisto ja metsätalous- ja puunkorjuuyritys JSC Zapkarelles. Projekti saa rahoitusta Karelia CBC -raja-alueohjelmasta.