Myrskytuhopuun hakkuun tuottavuus ja kustannukset suurennuslasin alla

Mikä on yleisin metsätuhojen aiheuttaja Euroopassa? Viiden pisteen vinkki: Se ei ole metsäpalot, mitkä ovat olleet vahvasti esillä kuluneen kuuman, kuivan kesän vuoksi. Oikea vastaus on myrskyt, jotka ovat tuhonneet vuosittain Euroopassa metsiä keskimäärin lähes 20 miljoonaa mottia 50 viime vuoden aikana. 

(kuva: Myrskyt ovat kaataneet puuta Suomessa yli 25 miljoonaa kiintokuutiometriä 2000-luvulla. Metsätuholaki vaatii metsänomistajaa korjaamaan metsistään pois myrskytuhopuut, jos kuusta on kaatunut yli 10 kiintokuutiometriä hehtaarilla ja mäntyä yli 20 kiintokuutiometriä hehtaarilla.)

Suomessa 2000-luvulla myrskyt ovat kaataneet puuta yhteensä yli 25 miljoonaa kiintokuutiometriä. Pahimmat myrskytuhovuodet Suomessa ovat olleet 2001 ja 2010. Heinä-elokuussa 2010 Asta, Veera, Lahja ja Sylvi kaatoivat yhteensä yli kahdeksan miljoonaa kiintokuutiometriä ja marraskuussa 2001 Pyry ja Janika tuhosivat yhteensä yli seitsemän miljoonaa kiintokuutiometriä metsää.

(kuva: Myrskyjen kaatama puumäärä Suomessa 2000-luvulla. Kahden viime vuoden aikana metsämme ovat välttyneet isommilta myrskytuhoilta. Lähteet: Suomen metsäkeskus & Luonnonvarakeskus.)

Voimakkaiden myrskyjen ennustettu yleistyvän

Onneksi viime vuosina Suomessa ei ole koettu aivan noin massiivisia myrskytuhoja. Miljoonan motin tuhoihin ovat yltäneet vain Valio-myrsky lokakuussa 2015 sekä Eino- ja Seija -myrskyt marras-joulukuussa 2013. Hengähtää emme kuitenkaan voi, sillä Ilmatieteen laitoksen ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat ovat ennustaneet, että ilmaston lämpenemisen myötä myrskytuhot yleistyvät Pohjois-Euroopassa tulevina vuosikymmeninä.

- Suomessa Metsätuholaki vaatii metsänomistajaa korjaamaan metsistään pois myrskytuhopuut, jos kuusta on kaatunut yli 10 kiintokuutiometriä hehtaarilla ja mäntyä yli 20 kiintokuutiometriä hehtaarilla. Myrskytuhopuun korjuu metsistä on erittäin tärkeää, koska muutoin kirjanpainajat ja muut tuhohyönteiset pesiytyvät myrskyn tuhoamiin puihin ja edelleen siirtyvät sieltä lähialueen terveisiin puihin ”maukkaille lounaille”, sanoo Stora Enson Kalle Kärhä.

(kuva: Hakkuun suhteellinen tuottavuus myrskypuuleimikossa kuljettajittain ja keskimäärin hakatun rungon koon suhteen. Tuottavuus 100 = Hakkuun tuottavuus normaalilla avohakkuulla. Poistuman tiheys 450 runkoa/hehtaari.)

Myrskytuhopuun korjuuta selvitettiin 

Myrskytuhopuun hakkuuta ei ole tutkittu aiemmin Suomessa. On esitetty arvio, että myrskytuhopuun korjuu on 30-70 prosenttia kalliimpaa kuin normaalin pystypuun korjuu. Stora Enso Metsän, Itä-Suomen yliopiston, Metsäteho Oy:n ja Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa 1) selvitettiin myrskytuhopuun hakkuun ajanmenekki ja tuottavuus ja 2) laskettiin myrskytuhopuun hakkuu- ja korjuukustannukset.

- Aikatutkimusaineisto kerättiin joulukuussa 2013 Eino- ja Seija-myrskyjen jäljiltä. Tutkimus oli vertaileva aikatutkimus, jossa myrskytuhopuun lisäksi kuljettajat hakkasivat pystypuuta normaalilla avohakkuulla. Tutkimuksessa oli kolme hakkuukonetta (John Deere 1270D ECOIII/H414, Logset 8H GT/TH 75X ja Ponsse Ergo/H73) ja kolme hakkuukoneen kuljettajaa. Metsätieteiden opiskelija Tuomas Anttonen Itä-Suomen yliopistosta teki opinnäytetyönsä tutkimuksesta, kertoo Kärhä.

(kuva: Suhteelliset hakkuukustannukset myrskypuuleimikossa kuljettajittain ja keskimäärin hakatun rungon koon suhteen. Kustannukset 100 = Hakkuukustannukset normaalilla avohakkuulla. Tutkimuksessa oletettiin, että hakkuukoneen käyttötuntikustannukset myrskytuhoavohakkuulla ovat 10 % korkeammat kuin normaalilla avohakkuulla.)

Hakkuutyö hitaampaa myrskypuulla

Myrskytuhopuun hakkuussa hakkuukoneen työpistesiirtymisten ajanmenekki kasvoi 76 prosenttia verrattuna normaalin avohakkuukuusikon hakkuuseen, kun poistuman tiheys oli 450 runkoa hehtaarilla. Lisäksi rungon käsittelyajanmenekki kasvoi kuljettajittain keskimäärin 4-15 sekuntia per runko, eli 15-37 prosenttia myrskytuhoavohakkuulla, kun poistuman järeys oli 300-1500 litraa eli hakattiin rinnankorkeudelta 26-48 senttimetrin tukkipuurunkoja. 

- Erityisesti hakkuutyössä hak- kuulaitteen vienti ja runkoon tarttuminen hidastuivat. Myös hakkuutyön apuaikojen - eli kuljettajan työn suunnittelu, kaatuneiden runkojen siirtely ja järjestely sekä kantojen kaataminen ja lyhentäminen - menekki yli tuplaantui tutkimuksen kuljettajilla, toteaa Kärhä.

Hakkuun kokonaistehoajanmenekki oli 23-49 prosenttia korkeampi myrskytuhoavohakkuulla kuin normaalissa avohakkuukuusikossa, kun poistuman järeys oli 300-1500 litraa. Edelleen hakkuun tehotuntituottavuus laski 19-33 prosenttia myrskytuhoavohakkuulla ja hakkuukustannukset nousivat 35-64 prosenttia, kun poistuman järeys oli 300-1500 litraa. Tutkimuksessa arvioitiin, että hakkuukoneen käyttötuntikustannukset myrskytuhoavohakkuulla ovat kymmenen prosenttia korkeammat kuin normaalilla avohakkuulla, kun hakkuukoneen korjaus- ja huoltokustannukset sekä terälaippa- ja -ketjukustannukset kasvavat.

(kuva: Suhteelliset korjuukustannukset myrskypuuleimikossa kuljettajittain ja keskimäärin korjatun rungon koon suhteen. Kustannukset 100 = Korjuukustannukset normaalilla avohakkuulla. Tutkimuksessa oletettiin, että myrskytuhopuun metsäkuljetuksessa kustannukset ovat samat kuin normaalilla avohakkuupuulla.)

Myrskypuun korjuukustannukset korkeammat

Hakatun myrskytuhopuun metsäkuljetusta ei tutkimuksessa selvitetty. Ruotsissa Skogforskissa Gudrun-myrskyn aikaan runsas kymmenen vuotta sitten havaittiin, että metsäkuljetuksessa tuottavuus ja käyttötuntikustannukset ovat samalla tasolla myrskytuhoavohakkuulla ja normaalilla avohakkuulla. 

- Hyödyntäen edellä mainittuja ruotsalaisia kokemuksia - eli myrskytuhopuun lähikuljetuksessa kustannukset ovat samat kuin normaalilla avohakkuupuulla - laskimme tutkimuksessamme, että korjuukustannukset myrskytuhoavohakkuulla ovat 10-30 % korkeammat kuin normaalilla avohakkuulla, mikä on selvästi vähemmän kuin aiemmin on arvioitu, sanoo Kärhä.

Lisätutkimuksia tarvitaan

Valtaosin Eino- ja Seija-matalapainemyrskyjen kaatamat puut olivat juurineen kaatuneita ja lisäksi olivat kaatuneet samaan suuntaan; katkenneita runkoja oli vähän hakkuutyömailla. Kesällä voimakkaat ukkosmyrskyt syöksyvirtauksineen (esimerkiksi Asta-myrsky vuonna 2010) tekevät pahoja metsätuhoja: korjuutyömaalla on paljon katkenneita runkoja ja puut ovat kaatuneet ristiin rastiin toistensa päälle; näky on kuin tykistökeskityksen jäljiltä.

Lisätutkimuksia erilaisilla myrskytuhoalueilla (esimerkiksi voimakas ukkosmyrsky) tarvitaan. 

- Toivottavasti metsämme säästyvät pahoilta myrskyiltä ja näitä lisätutkimuksia ei pystytä tekemään pitkään aikaan Suomessa, sanoo Kärhä.