Avohakkuilla juurikääpää vastaan06.08.2018 10.42
 Suomen Metsäyhdistys / forest.fi: Ruotsalaiset tutkijat ovat pystyneet tunnistamaan juurikäävän kasvua hidastavan geenin kuusesta. Suomessa löytö aiotaan hyödyntää jalostamalla kuusen perimää niin, että saadaan juurikääpää paremmin kestäviä kuusia. Ruotsalaiset tutkijat Miguel Nemesio-Gorriz ym. ovat tehneet perustutkimusta tavoitteenaan juurikääpää paremmin kestävä kuusi. Läpimurto tutkimuksessa saatiin, kun juurikääpää paremmin sietävälle kuuselle löytyi geenitason selitys. ”He onnistuivat tunnistamaan juurikäävän kasvua hidastavan geenin. Se toimii aivan vastaavalla tavalla kuin veriryhmän tai silmänvärin määrittävät geenit ihmisellä”, sanoo tutkimusprofessori Jarkko HantulaLuonnonvarakeskuksesta. Kyseinen geeni on siitä hyvä, että se vaikuttaa jälkeläisissä, vaikka se olisi periytynyt vain toiselta vanhemmalta. Hantulan mukaan geeni ei estä juurikäävän leviämistä, mutta se hidastaa sitä. Rihmaston leviäminen kuusessa hidastuu 27 prosenttia, mutta todellisuudessa lahovauriot vähenevät enemmän, kun sienen matka juuristosta tyvitukkiin hidastuu.  Juurikääpää on kahta lajiaSuomessa on kahta lajia juurikääpää, männynjuurikääpä ja kuusenjuurikääpä. Niistä vain kuusenjuurikääpä aiheuttaa merkittävässä määrin juuri- ja tyhilahoa. Myös maannousemasienenä tunnettu kuusenjuurikääpä on Suomessa sitä isompi ongelma, mitä etelämpänä metsät ovat. Se lahottaa tukkipuun arvokkaimman osan, tyvitukin, ja yksinomaan tämä aiheuttaa puuta myyville metsänomistajille 50 miljoonan euron menetykset joka vuosi. ”Lisäksi on paljon välillisiä vaikutuksia, joiden suuruutta ei edes tiedetä, kuten kasvun heikentyminen sairastuneen juuriston takia”, sanoo Hantula. Tuloksia odotetaan piankinRuotsalaisten tutkimustulos pyritään saamaan pikaisesti hyötykäyttöön. Nopein keino on vastustuskykyisten kuusien suvuton lisääminen eli monistaminen, joka osataan kuuselle tehdä. ”Toinen keino on tutkia geenitasolla, millä kuusilla on kyseinen geeni ja millä ei. Tällainen geenitesti voidaan tehdä helposti esimerkiksi neulasesta”, sanoo Hantula. ”Kun molemmilta vanhemmilta kestävyysgeenin perineet kuuset on löydetty, voidaan niiden kaikkia jälkeläisiä käyttää juurikäävän vaivaamilla kasvupaikoilla, koska yhdeltäkin vanhemmalta peritty geeni aiheuttaa kestävyyden”, sanoo Hantula. Kolmas keino on perinteinen, kestäviksi osoittautuneiden kuusten valinta jatkojalostukseen. Se on kuitenkin selvästi muita hitaampi keino. Hantulan vetämässä hankkeessa ei lähdetä varsinaiseen jalostustyöhön, vaan rakennetaan sille perusta etsimällä parhaiten juurikääpää sietävät kuuset hyvien eteläsuomalaisten siemenpuiden joukosta. Hantulan ja kenttätyötä tekevän tutkija Muhammad Kashifin tarkoituksena on selvittää noin 2000 kuusen perimä. Metsänjalostajien asiana on jatkaa siitä. ”Voi olla, että meillä on piankin myynnissä juurikääpää paremmin kestäviä kuusientaimia tai -siemeniä”, Hantula sanoo.  Vain puulajin vaihto hävittää juurikäävänJuurikääpä on siitä hankala tauti, että se etenee maan alla puiden juuristossa. Hävitettyä sitä ei saa kasvupaikalta muuten kuin avohakkuulla – poistamalla kuuset ja istuttamalla tilalle toista puulajia, jonka pitäisi olla lehtipuu, kuten koivu. Turvallisinta on kasvattaa koivut täyteen mittaan ja miettiä vasta sen jälkeen kuusen tuomista takaisin metsikköön. ”Vastikään on havaittu, että juurikääpä leviää maaperässä sitä paremmin, mitä tiheämpää on pienistä kuusista koostuva alikasvos, koska myös niiden juuristo on tiheää ja juurikäävän etenemisolosuhteet ihanteelliset”, Hantula sanoo. Juurikäävän tartuntaa terveisiin metsiin voidaan kuitenkin rajoittaa. Paras tapa on hakkuiden tekeminen talvella. Juurikäävän itiöt tartuttavat terveen metsän juuriston kantojen katkaisupintojen kautta, mutta talvella sienten itiöitä ei ole ilmassa. Jos talvihakkuu on jostakin syystä mahdoton, toinen tapa on ruiskuttaa kantojen katkaisupinta heti katkaisun jälkeen joko urealla tai juurikäävän kanssa kilpailevalla harmaaorvakkasienellä. Se on myös pakollista havupuuvaltaisten metsien kesähakkuissa Etelä- ja Keski-Suomessa ja helppo tehdä hakkuukoneella. ”Kantokäsittelyn onnistumisprosentti on 90 ja talvihakkuissa leviäminen on tätäkin harvinaisempaa”, sanoo Hantula. Artikkeli: Suomen Metsäyhdistys / forest.fi |
