Käytäväharvennus on lupaava menetelmä nuorten männiköiden harvennukseen

06.04.2018 9.07

Suonenjoen kohteella ei ollut hakkuuta haittaavaa alikasvosta. Kuva: Yrjö Nuutinen, Luke.

Käytäväharvennus osoittautui nuoren mäntyvaltaisen metsän ensiharvennuskohteella perinteistä valikoivaa harvennusta tuottavammaksi menetelmäksi. Sen valttina oli hakkuukoneen ketterämpi ja tuotteliaampi työskentely, lisäksi käytäväharvennuksessa poistettavat puut olivat kookkaampia kuin valikoivassa harvennuksessa.

Käytäväharvennuksen soveltuvuutta paikallisiin hakkuuympäristöihin on selvitetty aikaisemmin Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa. Suomessa käytäväharvennusta kehitetään Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoimassa ”Käytäväharvennus – menetelmä nuorten männiköiden ensimmäiseen koneelliseen harvennukseen” -hankkeessa.

Koneellista harvennushakkuuta edistävässä käytäväharvennuksessa puut kaadetaan ajourien välistä noin 1–2 metrin levyisissä käytävissä.

– Käytäväharvennusmenetelmää voidaan käyttää nykyisillä hakkuukoneteknologioilla, ja se täyttää Suomen metsäkeskuksen soveltamat hyvän metsänhoidon ja korjuujäljen kriteerit, kertoo Luken tutkija Yrjö Nuutinen.

Suomessa yleisimmin käytetty harvennusmenetelmä on perinteinen valikoiva harvennus, jossa poistettavat puut valitaan yksilöittäin ajourien välimaastosta.

Tulokset ensimmäiseltä testihakkuulta rohkaisevia

Käytäväharvennusta testattiin marraskuussa 2017 Suonenjoella. Kohteena oli mäntyvaltainen, hoidettu ensiharvennusmetsikkö, jossa taimikonhoito oli tehty oikea-aikaisesti ja jossa ei ollut hakkuuta haittaavaa, metsään luonnostaan syntynyttä alikasvosta.

Testihakkuissa harvennettujen kuutioiden määrä tuntia kohden oli merkittävästi suurempi kuin perinteisessä valikoivassa harvennuksessa.

– Valikoivassa harvennuksessa jäljelle jääviä puita joudutaan varomaan, mikä hidastaa työskentelyä. Myös hakkuutähteiden siirtely ja valmiiden pölkkyjen järjestely veivät enemmän aikaa kuin käytäväharvennuksessa, Nuutinen kertoo.

Testikuljettaja oli harjaantunut perinteiseen valikoivaan harvennukseen. Käytäväharvennuksesta hänellä ei ollut aikaisempaa kokemusta, mutta siitä huolimatta hän sai käytäväharvennuksella selvästi paremman tuloksen kuin valikoivalla harvennuksella.

Käytäväharvennusta testataan erilaisilla kohteilla

Konneveden kohteella on runsas alikasvos. Kuva: Yrjö Nuutinen, Luke.

Jatkossa käytäväharvennusta kehitetään mäntyvaltaisessa ensiharvennusmetsikössä Konnevedellä. Kohteella on tehty taimikonhoito ensimmäisen testileimikon tavoin, mutta ensimmäisestä leimikosta poiketen siellä on selvästi hakkuuta haittaava alikasvos.

26.04.2024 9.00SKALin hallitus: Suomi ei saa tinkiä TEN-T-ydinverkosta
24.04.2024 22.00Uusi standardi puunkorjuuseen - tuottavuutta ja työn iloa John Deere H-sarjan metsäkoneilla
24.04.2024 10.22Metsä Group ilmoittaa laajentavansa järeysrunkohinnan käytön kaikkiin hakkuutapoihin
24.04.2024 9.20SSAB:n osavuosikatsaus: Erikoislujat teräkset vakaat muutoin heikoilla markkinoilla
24.04.2024 8.00Nordic Bioproducts Group avasi Lappeenrantaan tehtaan, joka tuottaa innovatiivisia biomateriaaleja uudella teknologialla
24.04.2024 7.00Gasum rakentaa kaasutankkausaseman Raumalle
23.04.2024 11.11Trelleborg esittelee viimeisimmät rengasinnovaatiot Intermat Construction Fair -messuilla Pariisissa, Ranskassa 24.-27. huhtikuuta
23.04.2024 9.10Ponssen osavuosikatsaus Q1/2024 - Vuoden ensimmäinen neljännes oli haastava
23.04.2024 8.51Maanmittauslaitoksen ilmakuvaus- ja laserkeilauskausi käynnistyi - Taivaalla viipyilevä kone kuvaa rakennukset ja tiet
22.04.2024 12.00Metsätuhot vuonna 2023 -raportti: Kirjanpainajan aiheuttama kuusikuolleisuus kolminkertaistunut

Siirry arkistoon »