Yhteystiedot

Metsäalan Ammattilehti
Vironkatu 9,
00170 Helsinki
www.ammattilehti.fi
Puh. 050 412 9030

Kävijälaskuri (1.1.2009 alkaen)

Käyntejä kotisivuilla:7145860 kpl

Uutiset (päivittyy 24h/vrk)

13.12.2017 22:00Vuoden Auto Suomessa 2018 on Seat IbizaLue lisää »13.12.2017 19:11Komatsu Forestin huoltoverkosto - kahdesta osasta rakennettuLue lisää »13.12.2017 12:40Volvo kuorma-autojen uusi akkujärjestelmä parantaa mukavuutta ja käynnistysvarmuuttaLue lisää »

Uutiset (päivittyy 24h/vrk)

13.12.2017 22:00Vuoden Auto Suomessa 2018 on Seat IbizaLue lisää »13.12.2017 19:11Komatsu Forestin huoltoverkosto - kahdesta osasta rakennettuLue lisää »13.12.2017 12:40Volvo kuorma-autojen uusi akkujärjestelmä parantaa mukavuutta ja käynnistysvarmuuttaLue lisää »

Kuusi kysytyintä kysymystä tieliikennelain uudistuksesta

Share |
01.12.2017 9:28

LVM: Hallitus antoi eduskunnalle esityksen uudesta tieliikennelaista 23. marraskuuta 2017. Uudella lailla halutaan lisätä liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä luoda edellytyksiä liikenteen digitalisoitumiselle ja turvalliselle automaatiolle samalla, kun sääntelyä kevennetään.

Lakiesityksessä kaikki tieliikenteen säädökset on koottu yhdeksi johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi, joka täyttää perustuslain, EU-lainsäädännön ja kansainvälisten tieliikenteen sopimusten velvoitteet.

Tieliikennelaissa säädetään liikennekäyttäytymisen yleisistä periaatteista, liikennesäännöistä, liikenteenohjauksesta mukaan lukien liikennevaloista ja liikennemerkeistä, ajoneuvojen käytöstä sekä liikennevirhemaksusta.

1. Mikä on laissa esitetty liikennevirhemaksu?

Lakiesityksessä lievemmissä liikenteen rikkeissä luovuttaisiin rikesakkoihin perustuvasta järjestelmästä ja säädettäisiin uusi liikennevirhemaksu.

Uusi virhemaksu olisi rikesakon kaltainen kiinteä maksu ja se määrättäisiin niistä liikennerikkeistä, joista nykyisin määrätään kiinteämääräinen rikesakko. Liikennevirhemaksun piiriin lisättäisiin myös sellaisia liikennerikkomuksia, joista nykyään määrätään vain päiväsakkoja, esimerkiksi punaisia päin ajaminen. Edellytyksenä olisi, ettei teko vaarantaisi liikenneturvallisuutta.

Kaikki tieliikennelain rikkomukset ovat jo tällä hetkellä sanktioitu joko rikesakolla tai päiväsakolla. Sallitun ja kielletyn raja ei siis muutu sanktiouudistuksen vuoksi. Vähäisistä rikkomuksista olisi jatkossakin mahdollista antaa virhemaksun sijasta huomautus.

Esityksen mukaan liikenteen säännöt ja kiinteähintaiset virhemaksut löytyisivät entistä selkeämmin tieliikennelaista. Esityksellä ei muuteta päiväsakkojen määräytymisen tai määrien perusteita. Ne jäisivät yhä rikoslakiin tai muuhun erityislainsäädäntöön.

Liikennevirhemaksun määräisi liikenteenvalvoja, yleensä poliisi. Virhemaksun voi saada myös automaattisen liikenteenvalvonnan perusteella. Maksun saisi valtio.

Liikennevirhemaksu saataisiin eräissä tapauksissa määrätä myös ajoneuvokohtaisena. Menettely vastaisi nykyistä postitse lähetettävää ehdollista rikesakkomenettelyä. Ajoneuvokohtaisesta liikennevirhemaksusta vastaisi ajoneuvon rekisteriin merkitty omistaja, haltija, tilapäinen käyttäjä tai käyttövastaava. Jos hän kiistäisi ajaneensa ajoneuvolla rikkomuksen tekohetkellä, voisi liikennevirhemaksun saanut vaatia poliisia oikaisemaan määrätyn maksun. Poliisin kielteisestä päätöksestä voisi valittaa edelleen hallinto-oikeuteen.

Kun tieliikenteen vähäisten rikkomusten kontrollissa luovuttaisiin rikosoikeuden käyttämisestä, jäisi se vain vakavimpia oikeudenloukkauksia varten. Tämä pienentäisi hallinnollista taakkaa.

2. Liikennevirhemaksun määrä?

Maksujen määrä perustuisi tällä hetkellä rikesakkorikkomuksista annetussa laissa säädettyihin rahamääriin. Esimerkiksi ylinopeudesta voitaisiin määrätä maksimissaan 200 euron maksu. Pienimmillään maksu ylinopeudesta olisi 50 euroa, kun se nyt on 140 euroa. Lista ehdotetuista summista on luettavissa hallituksen esityksestä.

Käytännössä vähäisten rikkeiden sanktiotaso pysyisi ennallaan tai laskisi. Lisäksi liikennevirhemaksun piiriin siirtyisi sellaisia rangaistavia tekoja, joista tulee määrätä päiväsakkoja.

Vähäiset liikennerikkeet eivät johtaisi jatkossa enää yhtä helposti ajokieltoon kukin nykyään. Esimerkiksi useista pienemmistä ylinopeuksista ei enää seuraisi automaattisesti ajokieltoa.

Ajo-oikeuden voisi kuitenkin menettää esimerkiksi isosta ylinopeudesta tai viestintävälineen kielletystä käytöstä ajon aikana.

3. Meneekö maksu 1 km/h ylinopeudesta?

Tieliikennelaissa määritellään rangaistavuuden ala ja seuraamusten määrä, eikä siinä oteta kantaa kuinka lakia soveltavat viranomaiset toimivat yksittäisessä tapauksessa.

Kaikki ylinopeudet ovat jo nyt rangaistavia rikoslain tai rikesakkorikkomuksista annetun lain mukaan. Poliisin puuttumiskynnys ylinopeuksiin on määritelty poliisihallinnon sisäisessä ohjeessa. Vähäisistä rikkomuksista olisi jatkossakin mahdollista antaa virhemaksun sijasta huomautus.

Laki ei tekisi ylinopeusvalvonnasta rahastusautomaattia. Hallitus päinvastoin esittää kaikkein lievimpien rikkomusten rahamääriä pienennettäväksi. Pienin ylinopeussakko pienenisi nykyisestä 140 eurosta 50 euroon.

4. Miksi lakiin säädetään maksuja, jos niitä ei tarvitse noudattaa. Voiko poliisi jättää sakottamatta, vaikka laissa lukee, että 1-5 km ylinopeudesta seuraa 50 euron virhemaksu?

Uusi tieliikennelaki jättäisi valvovalle viranomaiselle liikkumavaraa sen suhteen, määrääkö tämä virhemaksun vai ei, jopa enemmän kuin nykylaki.

Laissa halutaan antaa viranomaiselle harkinnan varaa, jotta liikenteenvalvonnassa on mahdollista ottaa huomioon esimerkiksi olosuhteet ja tilanne, jossa rikkomus tapahtuu. Jos rikkomus on vähäinen, voi poliisi antaa huomautuksen.

5. Vaarantaako käännetty todistustaakka autoilijoiden oikeusturvaa, kun todistusvelvollisuus syyttömyydestä on kuljettajalla?

Jo nyt rikesakkoasiassa sakkomääräyksen saanut voi sakosta vapautuakseen joutua esittämään esitutkinnassa ja/tai asian tuomioistuinkäsittelyssä vastanäyttöä syyttömyytensä tueksi.

Liikennevirhemaksun (hallinnollisen sanktion) etu sakkoon (rikosprosessi) verrattuna on menettelyn tehokkuus. Liikennevirhemaksun saanut voisi jatkossa hoitaa kiistämisen ja valittamisen esim. kirjeellä tai sähköpostilla, eikä käräjillä.

Vastaavan kaltainen kuljettajan vastuusäännös on käytössä nykyisessä kameravalvonnassa määrättävästä ehdollisessa rikesakossa ja pysäköintivirhemaksussa.

Muutos nykykäytäntöön ei ole suuri ja oikeusturvakeinot varmistavat, ettei kenenkään oikeusturva heikkene.

6. Miksi polkupyöräilijän suojakypärän käyttösäännös ja jalankulkijan heijastimen käyttösäännös säilyvät ennallaan?

Kypärän käytöllä on pyöräilijöiden henkilökohtaista turvallisuutta edistäviä vaikutuksia ja siksi sen käyttöä tulee pyrkiä edistämään myös lainsäädännöllä.

Samasta syystä jalankulkijan heijastimen käyttösuositus on mukana uudessa laissa. Heijastimen käyttäminen hämärän ja pimeän aikana parantaa huomattavasti kuljettajan mahdollisuutta havaita jalankulkija ajoissa.

13.12.2017 22:00Vuoden Auto Suomessa 2018 on Seat Ibiza
13.12.2017 19:11Komatsu Forestin huoltoverkosto - kahdesta osasta rakennettu
13.12.2017 12:40Volvo kuorma-autojen uusi akkujärjestelmä parantaa mukavuutta ja käynnistysvarmuutta
13.12.2017 12:00EU:lta 17 miljoonan rahoitustuki liikennehankkeisiin
13.12.2017 11:09G-sarja uudistuu 2018
13.12.2017 11:00Metsä Wood investoi Kerto LVL -tuotantoon Punkaharjulle
13.12.2017 10:59Metsä Board nostaa loka-joulukuun 2017 tulosohjeistustaan
13.12.2017 10:40Metsä Group nostaa vuoden 2017 viimeisen neljänneksen tulosohjeistustaan
13.12.2017 10:00Sisu Auton huoltoverkosto laajenee Pohjois-Pohjanmaalle
12.12.2017 14:00Harley-Davidsonit jatkossa myös Pohjois-Espoosta

Siirry arkistoon »