Puu on pitänyt pintansa Suomessa 100 vuotta

23.10.2017 15.15

halkojensuomikansiweb-484x600.jpg

Kirjauutuus energiapuun historiasta: Halkojen Suomi – energiaa puusta.
Kuvitettu historiikki kertoo polttopuun teosta, kuljettamisesta, kaupasta ja käytöstä. Puun energiakäyttö kulkee käsi kädessä 100-vuotiaan Suomen historian kanssa. Nykyisin puu on tärkeä osa ratkaisua edettäessä kohti hiilineutraalia Suomea. Puulla on myös suuria kansantaloudelliset vaikutuksia, sillä se luo Suomeen työtä, toimeentuloa, vientituloja ja verotuloja. 

Puu ja muu bioenergia ovat tärkeä energianlähde sekä kehittyvissä että kehittyneissä maissa. Maailmassa käytetystä energiasta vain 19,3 % oli vuonna 2015 uusiutuvaa. Tästä peräti 9,1 % oli perinteistä bioenergian kotitalouskäyttöä lämmitykseen ja 5 % nykyaikaista bioenergian käyttöä (Lähde: REN-21: Renewables 2017 – Global Status Report).

Suomessa on poltettu puuta kautta aikojen. Kun 1800-luvun puolivälissä tehtiin ensimmäinen arvio maamme puunkäytöstä, todettiin polttopuun osuuden olevan kaikesta käytöstä reilusti yli puolet. Vasta 1920-luvulla polttopuun suhteellinen osuus lähti alenemaan. 1940-luvun poikkeusaikoina puuenergia koki uuden nousun. Ennätysvuonna 1945 puuta, pääosin halkoja, poltettiin Suomessa peräti 27 miljoonaa kuutiometriä.

Nykyajan Suomessakin puu on tärkein energianlähde. Sen käyttömäärä on kaksinkertaistunut vuodesta 1990 ja on nyt yli neljännes maamme energiankulutuksesta. Tämä on mahdollistanut fossiilisten tuontipolttoaineiden käytön vähentämisen. Puun energiakäytöllä on myös suuria kansantaloudellisia vaikutuksia, sillä se luo Suomeen työtä sekä vero- ja vientituloja.

- Suomen pyrkiessä hiilineutraaliksi 2045 mennessä puun energiakäyttö on jatkossakin suuressa roolissa uusiutuvan energian lähteenä, Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Tage Fredriksson sanoo.

- Puusta on moneksi. Nykyisin siitä tehdään kauko- ja prosessilämpöä, sähköä, pellettiä, etanolia ja dieseliä, Fredriksson jatkaa.

Nykyisin puuta poltetaan eniten metsä- ja energiateollisuudessa ja perinteisen kotitalouskäytön osuus on vain 16 %. Energiantuotannon tehokkuus ja ympäristönsuojelu ovat korkealla tasolla. Tärkeimpinä polttoaineina ovat sellutehtaiden jäteliemet sekä kuori, puru, hake ja kierrätyspuu. Lukuisat lämpö- ja voimalaitokset käyttävät metsähaketta, jonka suurimmat raaka-ainelähteet ovat pienpuu ja hakkuutähteet. Lisäksi maaseudun ja myös kaupunkien lukemattomissa tulisijoissa poltetaan klapeja ja muuta pienpuuta. Myös metrisille koivuhaloille on edelleen käyttäjänsä.

Metsänhoitaja Esko Pakkanen kertoo Bioenergia ry:n julkaisemassa kirjassa polttopuun käytön kehityksestä Suomessa. Runsaasti kuvitettu kirja kertoo polttopuun teosta, kuljettamisesta, kaupasta ja käytöstä. Kirja kuvaa myös Helsingin halkotarpeita erityisesti sota- ja pula-aikaan.

Halkojen Suomi -kirja julkistetaan Bioenergiapäivillä 25.10.2017.

Halkojen Suomi ‒ energiaa puusta
Esko Pakkanen
nid., 79 sivua
svh. 14,00 €
ISBN 978-952-338-034-9

29.04.2024 10.18Yamahalta uusi sähkökäyttöinen "koppimönkkäri" tieliikenteeseen
29.04.2024 10.00Metsänomistajat voivat hakea Metsäkeskuksesta tukea ammattilaisen laatimaan suometsän hoitosuunnitelmaan
28.04.2024 12.00Hakatun puun kokonaismäärä pieneni vuonna 2023 - energiapuuta korjattiin ennätyksellisen paljon
28.04.2024 9.00Suomessa runsaasti hankkeita hiilidioksidin talteenottoon - nyt panostettava myös kuljetusmahdollisuuksiin
27.04.2024 13.11Energiahuollon ympäristötuet vähenivät merkittävästi vuonna 2022
26.04.2024 21.00KATSO TÄSTÄ 26.4. LÄHETYS! Ammattilehden Hyviä uutisia! tarjoaa kuljetus-, maarakennus- ja metsäalan tuoreet kuulumiset
26.04.2024 9.00SKALin hallitus: Suomi ei saa tinkiä TEN-T-ydinverkosta
24.04.2024 22.00Uusi standardi puunkorjuuseen - tuottavuutta ja työn iloa John Deere H-sarjan metsäkoneilla
24.04.2024 10.22Metsä Group ilmoittaa laajentavansa järeysrunkohinnan käytön kaikkiin hakkuutapoihin
24.04.2024 9.20SSAB:n osavuosikatsaus: Erikoislujat teräkset vakaat muutoin heikoilla markkinoilla

Siirry arkistoon »