Monilähdetiedolla eväitä ympärivuotiseen korjuuseen

Talvi ei riitä enää kuusikoiden ja suometsien harvennuksiin. Korjuun ympärivuotisuuden ehtona on hyväksyttävä korjuujälki.

”Vaikealta tuntuva yhtälö ei ole mahdoton. Keskiössä ovat pitkään olleet koneiden kehitys ja varustelu, mutta nyt yhä enemmän korjuun suunnittelu ja tiedonkeruu”, sanoo erikoistutkija Matti Sirén Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Korjuukelpoisuuden määrittäminen on onnistumisen kannalta keskeistä. Vanhan jaon talvi-, kesä- ja kelirikkoleimikoihin teki työnjohto. Päätöstä avitti kokemus ja keskustelu metsänomistajan kanssa.

Kesä- ja kelirikkokohteissa määrittelytyökalujen puute johti usein ylivarovaisuuteen.

Työnjohdon tehtävät ovat paljolti siirtyneet yrittäjille.

Kohteille sopivien korjuuajankohtien hyödyntäminen on heille tärkeää, jotta koneita voidaan käyttää tehokkaasti ja korjuujälki on hyvä.

Tänä syksynä on Suomen metsäkeskuksen kautta tulossa jakeluun Arbonautin ja alan toimijoiden kehittämä korjuukelpoisuuden luokitus.

Se kattaa ensivaiheessa osan Etelä- ja Keski-Suomea. Luokitus on staattinen. Seuraava askel voi olla dynaaminen, olosuhteiden muutoksiin reagoiva luokitus, jota kehitetään Lukessa.

Laserkeilaukseen perustuvalle puusto- ja maastotiedolle on monta käyttöä.

Tieto puuston rakenteesta yhdistettynä metsänomistajan toiveisiin antaa mahdollisuuden vaihteleviin käsittelyihin kohteen sisälläkin. Optimaalinen varastojen sijoittelu lyhentää ajomatkoja, lisää metsäkuljetuksen tuottavuutta ja vähentää maaperävaurioita.

Hakkuukoneen tuottama tieto heikosti kantavista kohdista ja puutavaran sijainnista antaa myös monia mahdollisuuksia metsäkuljetuksen tuottavuuden ja laadun optimointiin. 

Teksti: Aimo Jokela

Sivun yläreunan kuva: Jari Ala-Ilomäki

Julkaisija: Luonnonvarakeskus