Autojen kierrätys hyödyntää romuauton materiaalit tehokkaasti

Yhä suurempi osa suomalaisista toimii vastuullisesti ja tuo käytöstä poistetun autonsa tuottajavastuun piiriin kuuluvaan kierrätysjärjestelmään. Tehokas materiaalikierrätys pienentää huomattavasti valmistusvaiheen elinkaarivaikutusta vähentämällä uusioraaka-aineiden tarvetta.

Suomessa romuautojen materiaalivirrat hyödynnetään tehokkaasti. Romuauton keskimääräinen materiaalisisältö on 75-prosenttisesti metallia, kuten terästä, valurautaa, alumiinia ja kuparia. Modernien kierrätysmenetelmien avulla metalliosista saadaan hyödynnettyä lähes 100 prosenttia uusiksi raaka-aineiksi. Murskaamossa autosta erotellaan magneettiset teräsosat, ei-magneettiset metalliosat sekä kevytjae. Autosta saatu kierrätysmateriaali työllistää suomalaisia myös kierrätysalan ulkopuolella. Esimerkiksi terästeollisuudessa parhaimmillaan jopa 90 prosenttia raaka-aineesta on kierrätysterästä.

Keskivertoauton elinkaarivaikutuksesta suurin osa, lähes 80 prosenttia syntyy käytön aikana. Käyttövaiheen merkitys korostuu Suomessa, jossa autolla ajetaan elinkaaren aikana keskimäärin 300 000 kilometriä. Auton valmistuksen osuus auton koko elinkaaren aikaisista hiilidioksidipäästöistä ja energiankulutuksesta on polttomoottoriautoilla 10-15 prosenttia. 

Uusiokäytön merkitys on autoteollisuudessa suuri

Autoteollisuus on ollut jo pitkään kierrätyksen ja uusiokäytön edelläkävijänä. Viime vuosina pinnalle noussutta kiertotaloutta on toteutettu jo vuosikymmeniä. 

Uusimpien osien uudelleenkäytössä on valitettavasti myös rajoitteita. Turvallisuuden vuoksi osien digitaalisia avaimia ei voida jakaa kaikille toimijoille, sillä samalla avattaisiin ohjainlaitteiden tiedot myös hakkereille. Tämä tekisi autojen tietoturvasta haavoittuvan. Lisäksi sähköiset komponentit suunnitellaan käsi kädessä ohjelmistojen kanssa. Osien ja ohjelmistojen nykyinen nopea kehitystahti aiheuttaa toisinaan sen, ettei vanhempaa ohjausyksikköä voida käyttää uudemman ja kehittyneemmän tilalla.

Turvallisuus vaikuttaa myös kolariautojen osien uudelleenkäyttöön. Nykyisin teknologiaa löytyy yllättävistä osista – esimerkiksi useissa autoissa taustapeilin runkoon on sijoitettu kameroita, joita käytetään muun muassa automaattiseen hätäjarrutukseen. Näin ollen niiden autokohtaisen toiminnan varmistaminen on erittäin tärkeää turvallisuuden kannalta.

Suurimpana ongelmana osien hyödyntämisessä on kuitenkin Suomen iäkäs autokanta. Keskimäärin Suomessa romutukseen päätyvä auto on yli 20 vuotta vanha. Se on korkean ikänsä vuoksi käytetty loppuun, jolloin osien hyödyntäminen on vaikeaa ja kannattamatonta. Tällöin romuauton materiaalit on järkevintä hyödyntää uusiokäyttöön.

Autojen kierrätysverkostoon kuuluu Suomessa 275 vastaanottopistettä. Auton kierrättäminen on Suomessa maksutonta.