Suomea sanotaan vihreän kullan maaksi, koska täällä on niin paljon metsää. Kun lentää maan yllä, ei juuri näe muuta kuin metsää ja vihreää, varsinkin kesällä. Siksi voisi kuvitella, että metsätalous olisi Suomen talouden merkittävin tekijä. Se on merkittävä osa taloutta, mutta voisiko olla merkittävin? Se on ollut jo vuosisatojen ajan elintärkeä osa Suomen taloutta, mutta onko silti se suurin?  Suomen talous perustuu moniin sektoreihin eikä vain metsätalouteen. Täältä löytyy paljon muitakin suuria talouteen vaikuttavia osa-alueita, mutta lue tästä alta meneekö jokin tai moni niistä metsätalouden ohi.

Tällainen rooli metsätaloudella on Suomessa

Metsätalous ja metsäteollisuus muodostavat noin 15–20 % Suomen tavaraviennistä. Maa onkin yksi maailman suurimmista paperin, kartongin ja sellun viejistä. Nämä ovat olleet perinteisesti Suomen kansantalouden kulmakiviä. Ne ovat sitä edelleen ja merkittävä osa vientiä ja aluetaloutta.

Metsätalouden osuus bruttokansatuotteesta on noin 4–5 %. Määrä vaihtelee vuosittain, joten sitä ei voi määritellä tarkoin. Sen osuus Suomen tavaraviennistä on noin 15–20 %, joka sekin vaihtelee vuosittain. Sen suoraan kerryttämä liikevaihto oli Suomessa vuonna 2021 yhteensä lähes 33 miljardia euroa. Mutta yhdessä välillisten vaikutusten kanssa se oli jo 45 miljardia euroa. Jos tätä vertaa esimerkiksi rahapelialaan, niin pelimarkkinoiden kokonaisliikevaihdon arvioitiin muutama vuosi sitten olevan hieman yli 3 miljardia euroa. Veikkauksen lisäksi pelejä on pelattu suomalaisten toimesta muuallakin. Esimerkiksi luotettavat pikakasinot netissä tarjoavat mukavaa pelattavaa, jonka monet ovat huomanneet.

Metsätalous on Suomessa yksi merkittävimmistä työllistäjistä. Se työllistää sekä suoraan että epäsuorasti. Arvio on noin 40 000 ihmistä. Määrä ei ole kuitenkaan niin suuri, että se olisi suurin työllistäjä. Mutta se työllistää epäsuorasti vielä noin 140 000 ihmistä lisää. Sellaiset työpaikat liittyvät mm. logistiikkaan ja metsäkoneiden valmistukseen. Metsäteollisuus on investoinut viime vuosina miljardeja euroja uusiin tuotantolaitoksiin, kuten esimerkiksi Äänekosken biotuotetehtaaseen.

Metsätalous on merkittävä osa Suomen taloutta. Se on erityisen tärkeä maaseudun työllistäjänä. Mutta sitä suurempaakin löytyy, kuten teknologia-, palvelu- ja metalliteollisuus. Metsäteollisuus on kuitenkin yhä yksi Suomen talouden tukipilareista ja tärkeä osa maan vientiä, vaikka se ei ole talouden suurin tekijä. Alempana kerrotaan suurista talouden tekijöistä Suomessa ja sen kautta on helpompi ymmärtää, miksi ne menevät metsätalouden ohi.

Metsillä on suuri merkitys Suomelle

Suomesta löytyy paljon metsää. Noin 75 % pinta-alasta on metsää, joka tekee maasta yhden Euroopan metsäisimmän maan. Metsätalous perustuu täällä kestävään kehitykseen. Metsiä kasvatetaan ja hakataan, mutta metsiin liittyy paljon muutakin. Sitä hyödynnetään monin eri tavoin ja sen avulla tuotetaan monenlaisia tuotteita.

Metsiä omistavat Suomessa myös yksityiset ihmiset. Niitä voi omistaa monella eri tavalla. Metsänomistajat voivat tehdä metsällään muutakin kuin kasvattaa siellä puita ja myöhemmin myydä hakatut puut pois. Siellä voidaan järjestään monenlaista virkistystoimintaa, kuten myös esimerkiksi valtion omistamissa metsissä. Myös riistanhoito ja maisemanhoito ovat mahdollisia toimia, joita metsässä voi tehdä.

Suomessa kasvaa vuosittain enemmän puuta kuin mitä sitä hakataan pois. On hyvä, että Suomen metsät eivät vähene. Ne ovat merkittävä hiilinielu eli ne sitovat ilmakehästä hiilidioksidia ja auttavat torjumaan ilmastonmuutosta. Osa maan metsistä on suojeltuja kohteita. Kaikista merkittävimmät Suomen luontokohteet on suojeltu metsälailla tai luonnonsuojelulailla.

Suomessa jokainen saa liikkua metsässä, oli sen omistaja kuka tahansa. Se on jokamiehenoikeus, joten metsissä saa liikkua, kerätä marjoja tai sieniä sekä tehdä monia muita mukavia asioita. Maanomistajilla on kuitenkin oma roolinsa tässä kaikessa.

Metsäteollisuuden pääalat ja päätuotteet

Suomen metsäteollisuus voidaan jakaa kahteen pääalaan. Ne ovat mekaaninen metsäteollisuus ja kemiallinen metsäteollisuus. Mekaaninen metsäteollisuus tuottaa sahatavaraa, vaneria, puulevyjä ja huonekaluja. Kemiallisen metsäteollisuuden tuotteita taas ovat esimerkiksi sellu, paperi, kartonki ja biotuotteet. Metsäteollisuus on maamme merkittävin vientiala.

Vientituotteina viedään ulkomaille eniten kartonkia ja paperia. Paperin kysyntä on kuitenkin laskenut, koska paperia tarvitaan nykyään vähemmän. Syynä on digitalisaatio, jonka avulla voidaan korvata paperin käyttö. Onneksi monilla metsäteollisuuden tuotteilla on globaalisti hyvät tulevaisuuden näkymät.

Esimerkiksi paperin sijalle on tullut uusia tuotteita. Sellaisia ovat esimerkiksi biopohjaiset muovit, tekstiilikuidut ja biokemikaalit. Niillä korvataan fossiilisia raaka-aineita. Niidenkään tuottaminen ei ole niin suurta, että metsätalous olisi Suomessa voinut kasvaa merkittävästi.

Metsätalous kuitenkin kehittyy ja muuttuu jatkuvasti ja toivottavasti parempaan suuntaan, jolloin se voisi Suomessakin kasvattaa alaansa. Muutosta tulee mm. uusien tarpeiden syntymisestä ja ympäristövaatimusten muuttuessa ja laajentuessa.

Digitalisaatio ja automaatio ovat kuitenkin tehostaneet metsänhoitoa ja -teollisuutta. Niihin liittyvät sekä biotalous että vihreä siirtymä. Metsistä saatavia raaka-aineita voidaan hyödyntää fossiilisten polttoaineiden ja muovien korvaamisessa. Uutena keksintönä ovat tulleet puupohjaiset tekstiilikuidut ja biokemikaalit. Ne avaavat uusia markkinoita, jotka voivat tarkoittaa parhaimmassa tapauksessa kasvua Suomen metsäteollisuuteen.

Metsäteollisuus kokee myös haasteita

Osa syistä, joiden takia metsäteollisuus ei voi kasvaa Suomen talouden suurimmaksi tekijäksi, löytyy eteen tulevista haasteista. Metsäteollisuus muuttuu koko ajan esimerkiksi yllä olevien syiden takia. Eteen tulee usein myös ilmasto- ja ympäristöpaineita. Esimerkiksi metsien hakkuita halutaan rajoittaa, koska luonnon monimuotoisuutta halutaan suojella. Suomessa on paljon metsiä, mutta niitä ei haluta hakata pois nopeammalla tahdilla kuin mitä ne ehtivät kasvaa takaisin.

Suomi joutuu myös kilpailemaan alalla globaalilla tasolla. Monet maat ovat Suomen kilpailijoita, kuten Ruotsi ja Kanada, joissa on myös paljon metsää ja metsäteollisuutta. Raaka-aineiden saatavuus on myös yksi ongelma. Metsien käyttöä rajoitetaan monilla tavoilla ja erittäin tarkoin. Puun saatavuus voi vaihdella vuosittain.

Vaikka metsäteollisuudella on Suomessa paljon haasteita, jotka pitävät sen poissa talouden suurimpien tekijöiden joukosta, on se silti erittäin tärkeä teollisuuden ala. Se on merkittävä osa sitä ja tulee olemaan sitä myös tulevaisuudessa, koska ainakaan metsät eivät täällä lopu kesken. Ala on tällä hetkellä keskellä murrosta, kun painopiste on siirtymässä perinteisestä paperiteollisuudesta uusiin bioteollisuuteen liittyviin osiin ja kestäviin tuotteisiin.

Muita merkittäviä taloussektoreita Suomessa

Metsätalouden lisäksi merkittäviä taloussektoreita Suomessa ovat teknologia- ja elektroniikkateollisuus. Kyseessä ovat maan suurimmat yksittäisen vientialat eli ne sisältävät 50 % kaikesta viennistä. Tämä menee siis metsätalouden monien muiden taloussektoreiden ohi. Niihin liittyvät monet maailmanlaajuiset toimijat, kuten Kone, Nokia ja Valmet.

Myös palveluala on erittäin tärkeä osa maan taloudessa. Se työllistää maassa kaikista eniten. Siihen sisältyvät sekä IT-palvelut, kaupanalan työt, terveydenhuolto ja matkailu. Se on myös tärkeä ala yhteiskunnan hyvinvoinnissa ja toimivuudessa.

Metalli- ja konepajateollisuus on Suomen toiseksi merkittävin vientiala. Koneet, laitteet ja ajoneuvot ovat tärkeitä vientituotteita. Kemianteollisuuttakaan ei pidä tässä unohtaa. Se sisältää lääketeollisuuden, muovit, polttoaineet ja biokemian. Tämä osa taloutta on viime aikoina kasvanut merkittävästi.