Metsien käytölle esitetään jatkuvasti rajoituksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Suomen ilmastopolitikka on perustunut puutteelliseen tietoon metsien hiilinieluista ja tarkentunut tieto korostaakin fossiilisten raaka-aineiden vähentämisen tärkeyttä.

Aihe nousi tapetille erityisesti Luonnonvarakeskuksen (Luke) mittausten, joissa todettiin Suomen metsien kääntyneen hiilinieluista päästölähteeksi, julkistamisen seurauksena. Tämä sai suuren määrän kansalaisia ja poliitikkoja kyseenalaistamaan mittausmenetelmiä - erityisesti, koska muissa maissa, esimerkiksi Ruotsissa mittaukset suoritetaan eri menetelmää käyttäen. Tulokset ovatkin hyvin erilaiset jopa länsirajan toisella puolen.

Mittauksiin liittyen eripuraa syntyy - ei niinkään niiden oikeellisuuden kyseenalaistamisen kannalta - vaan enemmänkin siitä, että miksi Suomessa erilaisia mittausmenetelmiä on käytetty? Uudet teknologiat mahdollistavat useita erilaisia mittaustapoja aivan samalla tavalla kuin muillakin aloilla. Esimerkiksi kasionalalla teknologia on tuonut kasinosedän parhaat nettikasinot kaikkien saavutettaviin vaikkapa älypuhelimella. Samalla tavoin myös muun muassa NASA:n satelliittimittaukset maailman hiilijalanjäljestä osoittavat  Suomen olevan hiilinegatiivinen.

Niin tai näin, olemme varmasti lähes kaikki yhtä mieltä siitä, että kestävän kehityksen kannalta Suomen metsien, ja erityisesti metsien maaperän vastuullinen käyttö ja hoito ovat parhaaksi maallemme, ja suuremmassa mittakaavassa, planeetallemme. Kuinka tätä vastuullista metsänhoitoa, ja puun käyttöä raaka-aineena sitten toteutetaan?

Metsien kasvuun ja terveyteen panostamisen hyödyt

Ilmastonmuutoksella on vaikutuksia metsien terveyteen ja viisaalla metsänhoidolla voidaankin minimoida näitä ennalta-arvaamattomiakin riskejä. Tuhoalttiit metsät ovat ilmastoriski, ja pahimmillaan ilmaston muuttuessa saattaisimme nähdä Kalifornian kaltaisia katastrofeja esimerkiksi laajojen metsäpalojen muodossa.

Aktiivisella metsänhoidolla on pystytty lisäämään metsien kasvua merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana, ja Suomen ja EU:n tulisikin jatkaa tämän kehityksen tukemista. Merkittävässä roolissa on myös metsänomistajien kannustaminen aktiivisen metsänhoitoon, siihen kohdistuvien rajoitusten sijaan.

Ilmastopolitiikka, joka nojaa nykyisellään vahvasti hiilinielujen jatkuvaan kasvuun, ei voi olla perusteltua, koska se ei ole edes mahdollista. Metsien hiilinieluihin panostava politiikka on lyhytnäköistä eikä ota huomioon metsien hiilen sidonnan luonnollisia vaihteluita ja muita, muun muassa ilmastonmuutoksen tuomia haasteita hiilivarastojen säilymiselle.

Puurakentaminen luo pitkäaikaisia hiilivarastoja

Puurakentamisen edistämisellä pystytään vastaamaan laajasti yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttamiseen. Puurakentaminen vähentää ilmastopäästöjä sitomalla hiilidioksidia rakennuksiin, sekä vahvistaa kotimaan taloutta hyödyntämällä kotimaista materiaalia ja paikallista osaamista. Puu on erittäin hyvä materiaali energiatehokkaalle, ekologiselle ja hiilineutraalille rakentamiselle.

Puu on uusiutuva luonnonvara, jolla on pieni hiilijalanjälki. Se myös toimii hiilivarastona sinä aikana, kun se on kiinni rakennuksissa. Puurakentamisen kasvulle tulisikin Suomessa luoda monipuoliset edellytykset ja ohjauskeinot, sillä se vähentää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä sekä edistää talouden elpymistä.

Monipuolinen panostus metsän- ja metsien maaperän hoitoon

Metsien hiilensidonnan osalta keskeisä ratkaisuja ovat jalostetun metsänviljelymateriaalin käyttö sekä tehokas metsän uudistaminen. Lisäksi metsän varhaishoito tulee suorittaa huolella, ja voimakkaita harvennuksia tulisi välttää. Myös kasvatuslannoitus ja metsän kiertoajan pidentäminen vaikuttaa positiivisesti metsien hiilensidontaan.

Hakkuiden rajoittamiselle ei suoranaisesti ole perusteita, sillä se vaikuttaisi metsien kasvuun hidastuvasti pitkällä aikavälillä, sekä siirtäisi hakkuita muihin maihin ja täten heikentäisi siirtymää pois fossiilitaloudesta. Hakkumenetelmistä ei tule säätää laeilla, sillä metsät eroavat esimerkiksi Pohjois- ja Etelä-Suomessa toisistaan hyvinkin paljon. Metsänomistajille tulisikin olla tarjolla tietoa erilaisten keinojen soveltuvuudesta tavoitteidensa mukaan.

Myös turvemaiden metsätaloutta tulisi tarkastella kokonaisuutena. Maaperäpäästöjen kiihtyessä ilmaston lämpenemisen myötä, turvemailla olisi tärkeää sovittaa yhteen tarkoituksenmukaiset metsänhoitotoimet, hakkuut, vesienhoito, sekä ennallistaminen.

Hiilikaupasta tuloja metsänomistajille ja hyötyä ilmastolle

Hiilikaupan avulla voidaan luoda kannusteita hiilensidontaan. Kaupallisesti tämä tarkoittaisi muun muassa lannoitukseen ja kiertoaikojen pidentämiseen perustuvia hiilikauppamalleja. Markkinaehtoisille ja standardoiduille malleille on annettava aikaa, ja mahdollisuus kehittyä.

Läpinäkyvän hiilensidontamarkkinan kehittäminen edesauttaa tehokasta ilmastotyötä paikallisella, kansallisella tasolla, ja erityisesti EU-tasolla, sekä kansainvälisestikin. Tietysti sen on tuotava tuloja erityisesti hiilensidontahyötyjä tuottaville metsänomistajille.