Vuonna 2024 metsäteollisuus on edelleen merkittävä osa Suomen taloutta. Metsäteollisuus muodostaa noin 15-20 % Suomen tavaraviennistä, mikä tekee siitä yhden maan suurimmista vientisektoreista. Vuonna 2022 metsäteollisuuden tuotannon arvo oli noin 20 miljardia euroa.  Ala työllistää suoraan noin 38 400 henkeä ja välillisesti yhteensä lähes 100 000 henkeä, mikä korostaa sen merkitystä työllistäjänä Suomessa.

Suomen taloudessa perinteisesti vienti on näytellyt tärkeää osaa. Kun koronan ja Ukrainan sodan jälkeen inflaatio ja korkotasot nousivat nopeasti, se näkyi voimakkaasti myös viennissä ja sitä kautta koko Suomen taloudessa

Etenkin julkinen talous on ollut vaikeuksissa, mutta sen alijäämä alkanee hiljalleen supistumaan seuraavien vuosien aikana. Apua julkisen talouden hallintaan voisi auttaa myös Suomen siirtyminen lisenssijärjestelmään rahapelien osalta. Näin esimerkiksi top 10 nettikasinot voisi hankkia lisenssin, jolloin siitä saatuja tuloja voitaisiin kanavoida julkiseen talouteen.

Vaikka paperi- ja kartonkiteollisuus kokee edelleen heikkoa kysyntää, pientä elpymistä on odotettavissa vuoden loppupuolella. Rakentamisen elpyminen saattaa myös piristää sahatavaran kysyntää vuoden 2024 lopulla

Metsäteollisuuden kasvunäkymät tänä vuonna

Vuonna 2024 metsäteollisuuden odotetaan kokevan jonkin verran kasvua, erityisesti teollisuuspuun hakkuiden osalta. Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan teollisuuspuun hakkuut kasvavat neljä prosenttia ylittäen 63 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun hakkuut kasvavat viisi prosenttia, ja tukkipuiden hakkuut nousevat kolme prosenttia. Tämä kasvu johtuu osittain kysynnän elpymisestä ja kemiallisen metsäteollisuuden tuotantomäärien kasvusta​.

Tilanne on paljon valoisampi myös kansainvälisellä tasolla, mikä johtaa lähes automaattisesti siihen, että Suomessa toimivien yritysten tilanne alkaa paranemaan pikkuhiljaa. Tällä on merkittävä vaikutus bruttokansantuotteeseen, jonka odotetaan lähtevän kasvuun lähivuosina.

Vaikka taloudellinen tilanne on kääntymässä parempaan suuntaan, juhlaan ei ole siltikään aiheitta. Varsinkin julkinen talous kärsii tällä hetkellä alijäämästä ja valtio velkaantuu kovaa vauhtia. Jotta sen suunta voidaan muuttaa, yleinen taloudellinen tilanne pitää saada kasvu-uralle.

Euroopan keskuspankki on aloittanut koronlaskut

Euroopan keskuspankin (EKP) koronlaskuilla on merkittäviä vaikutuksia metsäteollisuuteen monin eri tavoin. Tässä muutamia keskeisiä vaikutuksia:

1. Rahoituskustannusten aleneminen: EKP:n koronlaskut laskevat yleistä korkotasoa, mikä tekee lainanotosta halvempaa yrityksille. Tämä voi johtaa siihen, että metsäteollisuusyritykset voivat helpommin rahoittaa investointeja uusiin teknologioihin ja laajentaa tuotantoaan. Alemmat rahoituskustannukset voivat myös parantaa yritysten kannattavuutta ja kilpailukykyä​.

2. Investointien kasvu: Halvempi rahoitus voi rohkaista metsäteollisuusyrityksiä investoimaan enemmän esimerkiksi tuotantolaitosten modernisointiin, tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä kestävän kehityksen hankkeisiin. Tämä voi johtaa pitkän aikavälin kasvuun ja tehokkuuden parantamiseen​.
3. Kulutuskysynnän kasvu: Alhaisemmat korot voivat myös tukea kotitalouksien kulutusta ja yritysten investointeja laajemmin taloudessa. Tämä voi lisätä metsäteollisuuden tuotteiden, kuten rakennusmateriaalien, pakkausten ja paperituotteiden, kysyntää. Kasvava kysyntä voi puolestaan parantaa tuotanto- ja myyntimääriä​.
4. Valuuttakurssivaikutukset: EKP:n koronlaskut voivat heikentää euron arvoa suhteessa muihin valuuttoihin, mikä tekee euroalueen tuotteista kilpailukykyisempiä kansainvälisillä markkinoilla. Tämä voi olla erityisen hyödyllistä Suomen metsäteollisuudelle, joka on vahvasti vientivetoista. Heikompi euro voi lisätä metsäteollisuuden tuotteiden vientiä ja parantaa vientituloja​.
5. Yleinen taloudellinen ilmapiiri: Koronlaskut voivat parantaa yleistä taloudellista ilmapiiriä ja vähentää taloudellista epävarmuutta, mikä voi rohkaista sekä kotimaisia että ulkomaisia investointeja metsäteollisuuteen. Tämän seurauksena alan yleinen kehitys voi olla positiivisempaa ja vakaampaa.

Vaikka koronlaskuilla on monia positiivisia vaikutuksia, on tärkeää huomioida myös mahdolliset negatiiviset seuraukset, kuten inflaation kiihtyminen, joka voi nostaa tuotantokustannuksia ja heikentää kannattavuutta pitkällä aikavälillä.

Mikäli suuria mullistuksia tai kriisejä ei tapahdu, Euroopassa inflaatio tulee pysymään noin kahdessa prosentissa ja sitä kautta ohjauskorkoja voidaan alkaa laskemaan. Tämä on erittäin positiivinen signaali talouskasvun kannalta tulevien vuosien osalta.

Hallituksella suuri rooli taloudellisen kasvun mahdollistajana

Hallituksella on keskeinen rooli metsätalouden kasvun mahdollistajana Suomessa. Hallituksen toimenpiteet vaikuttavat metsätalouteen monin eri tavoin, kuten politiikan, rahoituksen, sääntelyn ja kansainvälisten suhteiden kautta. Tässä muutamia keskeisiä tapoja, joilla hallitus voi edistää metsätalouden kasvua.

Hallitus voi kehittää ja ylläpitää metsätaloutta tukevia lakeja ja säädöksiä, jotka varmistavat kestävän metsänhoidon ja -käytön. Tähän kuuluu myös metsien suojelu ja biodiversiteetin säilyttäminen, mikä auttaa varmistamaan metsätalouden pitkän aikavälin kestävyyden​. Hallitus voi tarjota taloudellista tukea ja kannustimia metsätalouden toimijoille. Tämä voi sisältää suoria tukia, verokannustimia, investointiavustuksia ja tutkimusrahoitusta, jotka auttavat metsätalousyrityksiä modernisoimaan toimintaansa, parantamaan kilpailukykyään ja investoimaan uusiin teknologioihin.

Investoinnit metsätalouden tutkimukseen ja kehitykseen ovat avainasemassa innovaatioiden edistämisessä. Hallitus voi rahoittaa tutkimusohjelmia ja projekteja, jotka keskittyvät esimerkiksi metsien kestävään käyttöön, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja uusien biotaloustuotteiden kehittämiseen​. Lisäksi voidaan tukea koulutusta ja osaamisen kehittämistä metsätalouden alalla. Tämä voi tapahtua yhteistyössä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden koulutuslaitosten kanssa. Koulutusohjelmat voivat tarjota ajantasaista tietoa ja taitoja, joita tarvitaan metsätalouden moderneissa ja kestävissä käytännöissä​.

Hyvä infrastruktuuri, kuten tieverkosto ja satamat, on tärkeää metsäteollisuuden raaka-aineiden kuljetukselle ja tuotteiden viennille. Hallitus voi investoida infrastruktuurin parantamiseen ja ylläpitoon, mikä helpottaa metsätalouden toimintaa ja parantaa sen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Metsätalouden kasvua voidaan edistää myös kansainvälisen kauppapolitiikan kautta. Tähän kuuluu viennin edistäminen, kauppasopimusten neuvotteleminen ja markkinoille pääsyn helpottaminen suomalaisille metsäteollisuuden tuotteille. Näin voidaan laajentaa markkinoita ja lisätä metsätalouden tuottoja​.

Näiden toimien kautta hallitus voi luoda suotuisan toimintaympäristön, joka edistää metsätalouden kasvua ja kestävyyttä. Hallituksen rooli on siten monipuolinen ja ratkaiseva metsätalouden menestyksen kannalta.