Metsänomistajien palvelua harvennus- ja energiapuuhakkuissa

Aikaisemmin kotieläintuottajina toimineet Jyrki ja Marjo Hyvärinen päättivät tehdä alanvaihdoksen vuonna 2013. Hyväristen tilalle hankittiin ensimmäinen harvesteri ja ajatuksena oli ryhtyä tarjoamaan harvennuksia metsänomistajille, jotka tarvitsivat apua metsiensä kasvukyvyn parantamiseen. Tilausta tällaiselle palvelulle oli olemassa, sillä metsurien lukumäärä oli jo tuolloin laskussa.

- Toki metsässä oli touhuttu jo aiemminkin pitkään sillä tein traktorilla puunajoa omiin tarpeisiin ja kyläläisille - edelleen käytössä on Valtran traktori Keslan perävaunulla ja nosturilla ajohommiin. Mutta kun käyttöön hankittiin käytetty Sampo 1046X -harvesteri niin siitä alkoi pikku hiljaa varsinainen metsäkoneurakointi ensin omissa metsissä harjoitellen. Sitten kun pääsin tekemään harvennuksia Lieksantien varteen niin kyselyitä alkoi tulla metsänomistajilta, joilla tuntui olevan tarvetta hoitaa pienempiä metsäpalstoja, jotka eivät kovinkaan kiinnostaneet isojen yhtiöiden puunhankintaa, kertoilee Jyrki Hyvärinen.

(kuva: - Alueen metsänomistajilla on tarvetta korjuupalveluillemme, joten työtilanne näyttää oikein hyvälle, sanoi Jyrki Hyvärinen heinäkuussa.)

Uusi harvesteri vastaa kasvavaan kysyntää

Töitä alkoi tulla yhä enemmän sillä harvennusrästejä Pohjois-Karjalan alueella riittää; niin kuin koko maassakin. 

- Seitsemän vuotta tein puuta Sampolla ja 2020 se päivittyi tuoreempaan 46HRx -malliin, mikä sekin oli kokoisekseen hyvä kone. Kun hakkuumäärät koko ajan kasvoivat varsinkin energiapuun kysynnän nousun mukana, alkoi tarvetta tulla hieman järeämmälle harvesterille, millä yksi mies saa tehtyä enemmän puuta niin että asiakkaita pystytään palvelemaan nopeammin. Kesällä 2022 minulle tarjoutui mahdollisuus ottaa koeajoon ProSilva S3 -harvesteri, mihin tykästyin samantien. Kun esittelykone palaili pohjoisen kiertueelta, tulivat ProSilvan Jesse Jolkkonen ja Keijo Ojala käymään eikä siinä kauaa mennyt jutellessa, kun kaupat syntyivät. Jessen kanssa tunnetaankin jo maatalousajoistani, jolloin hän myi John Deeren traktoreita, sanoo Hyvärinen.

ProSilvalla hoituu kaikki hakkuukohteet

Kuusipyöräinen ProSilva S3 -harvesteri on 15-tonnin painoluokkaan sijoittuva, tehokas ja ketterä harvesteri, millä hoituu leimikot ensiharvennuksista energiapuun korjuuseen sekä tarvittaessa myös järeämpien puiden teko, joita osuu Hyvärisellä kohdalle varsinkin 2. harvennuksilla talvisin:

- Tämä on minun tarpeisiini juuri oikea kone kaikin puolin. ProSilvan filosofia on valmistaa järkevän yksinkertaisia harvestereita, joissa on kaikki tarpeellinen mutta ei turhia hienouksia - myös huollot on helppo tehdä. Kääntyvä iso ohjaamo on mukava työpaikka tehdä pitkiäkin päiviä ja näkyvyys on esteetön työskentelyalueelle; siitä en kyllä enää olisi valmis luopumaan. Ohjaamo kääntyy aina automaattisesti harvesterikouran kanssa samansuuntaisesti, joten niskakivuistakaan ei tarvitse enää kärsiä. Rungon kääntö on toteutettu hydraulisylintereillä ja tämän lisäksi peruskoneen ohjelmassa on toimintoja, jotka vaikuttavat renkaiden pyörimisnopeuksiin konetta käännettäessä. 

Kuusipyöräinen kone on muutenkin vakaa kone haastavissakin maastoissa ja hydrauliikan suunnittelussa on onnistuttu erittäin hyvin. 

- Yleensä ajan koneella pienillä 1200-1300 rpm kierroksilla jolloin puuta syntyy riittävän nopeasti mutta polttoainetta kuluu vähän, toteaa Hyvärinen.

(kuva: Hyvärisen ProSilvassa on nosturina Kesla 13105 -malli 10,5 metrin ulottumalla ja sen päässä Kesla 21RH -harvesteripää, mikä edustaa valmista- jan uusinta kourasukupolvea.)

Keslaan vahva luotto

Hyvärisen ProSilvassa on nos- turina Kesla 13105 -malli 10,5 metrin ulottumalla ja sen päässä Kesla 21RH -harvesteripää, mikä edustaa valmistajan uusinta kourasukupolvea.

- Keslan kanssa olen tehnyt hyvää yhteistyöstä jo vuosikymmeniä; tuotteet ovat aina kehityksen kärkeä ja kun valmistus tapahtuu täällä Pohjois-Karjalassa, niin kotiinpäin pitää vetää. Kesla 21RH -koura on varustettu tavallisen ketjusahan lisäksi myös ProAx -kirveellä ja joukkokäsittelypihdeillä, mitkä tekevät siitä tehokkaan kaikissa tilanteissa. Väkevä ja pitkällä ulottumalla varustettu Keslan nosturi mahdollistaa tehokkaan korjuun erilaisilla leimikoilla ja erityisesti tuulenkaato savotoilla sen voimasta on paljon apua, kehuu Hyvärinen.

Haamu-urista normaaleille ajourille

Uuden konehankintansa ansiosta Jyrki Hyvärinen on päässyt päivittämään myös harvennustapaansa. ProSilva S3:lla haamu-urista on päästy nimittäin siirtymään myös normaaleille ajouraväleille:

- Työskentely normaaleilla ajourilla on nopeampaa ja tehokkaampaa, kun kerralla tehdään valmista työnjälkeä seuraavaa työvaihetta varten. Nosturin ulottuma mahdollistaa pääsyn 20 metrin uraväleihin, mikäli maasto tämän sallii.

(kuva: Kuusipyöräinen ProSilva S3 -harvesteri on 15-tonnin painoluokkaan sijoittuva, tehokas ja ketterä harvesteri, millä hoituu leimikot ensiharvennuksista energiapuun korjuuseen sekä tarvittaessa myös järeämpien puiden teko. Kone on myös erittäin vakaa ajettava kaikissa maasto-olosuhteissa sekä nosturin täyttä ulottumaa hyödynnettäessä.)

Energiapuuta tehdään koko ajan enemmän

Energiapuun korjuu on koko ajan tärkeämmässä roolissa Jyrki Hyvärisen urakoinnissa.

- Kotimaisen puhtaan metsäenergian käyttö kasvaa mikä on hyvä asia kaikkien kannalta. Kun energiapuusta maksetaan kunnolla niin metsien hoito paranee ja tulevaisuudessa saadaan enemmän arvokasta kuitu- ja tukkipuuta. ProSilvalla ja Keslan kouralla hoituu energiapuuleimikot tehokkaasti; pyrimme tekemään mahdollisimman paljon karsittua rankaa, jolloin hakkeen laadusta tulee parempaa ja metsään jää riittävästi ravinteita, perustelee Hyvärinen. 

Kosketusta myös lämpölaitospuoleen

Jyrki Hyvärinen on mukana Kontio-Energia Osuuskunnassa, mikä on vuonna 1998 perustettu pääosin kontiolahtelaisten metsänomistajien omistama palveluyritys, jonka päätoimialana on lämpöenergian tuotanto ja myynti. Yrityksen toimintaan kuuluvat myös energiapuun hankinta, korjuu ja haketus sekä hakkeen myynti ulkopuolisillekin tahoille. Tarvittavan energiapuun osuuskunta hankkii oman kuntansa ja lähikuntien alueen metsistä.

- Tekemäni energiapuu menee pitkälti Kontio-Energian tarpeisiin, joka käyttää puuta noin 15 000 kiintokuutiota vuodessa omissa lämpölaitoksissaan sekä asiakkaiden laitoksissa, kertoo Jyrki Hyvärinen.