Teknologiateollisuuden uudet tilaukset ja tilauskannat maltillistuivat, kasvunäkymiä varjostaa epävarmuus

Teknologiateollisuuden uusien tilausten ja tilauskantojen arvo oli tammi–maaliskuussa 2026 korkeampi kuin vuotta aiemmin, mutta kehitys heikkeni vuoden 2025 viimeisestä neljänneksestä, jota piristivät meriteollisuuden suuret tilaukset.

Suurimman vientialan kasvunäkymiä varjostaa maailmantalouden ennätykselliseksi kasvanut epävarmuus.

Vuoden ensimmäinen neljännes ei ole kuitenkaan tuonut toimialalle merkittävää kasvua, ja tilauskertymää voi kuvata maltilliseksi. Saatujen uusien tilausten arvo oli tammi–maaliskuussa 11 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin, ja tilauskannan arvo oli 18 prosenttia suurempi kuin maaliskuussa 2025. Samaan aikaan uusien tilausten arvo jäi 23 prosenttia pienemmäksi kuin vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä, ja tilauskannan arvo oli kaksi prosenttia pienempi kuin joulukuun 2025 lopussa. 

– Vuoden viimeinen neljännes oli poikkeuksellisen vahva, mutta ilahtunut toiveikkuus on sittemmin vaihtunut suureksi epävarmuudeksi. Kokonaisuus on hienoisesta vaisuudesta huolimatta yhä siedettävällä tasolla ja odotukset varovaisen optimistisia. Tämän vuoden näkymät riippuvat kuitenkin vahvasti Iranin kriisin sekä inflaation ja korkojen kehityksestä, johtava ekonomisti Hanne Mikkonen sanoo. 

Meriteollisuus tuki tilauksia, kone- ja metallituoteteollisuudessa laskua

Uusien tilausten arvon pudotusta edelliseen neljännekseen verrattuna selittävät viime vuoden loppuun ajoittuneet poikkeuksellisen suuret meriteollisuuden tilaukset. Meriteollisuuden uusien tilausten kertymä oli tammi–maaliskuussa pienempi kuin edellisellä neljänneksellä mutta pysyi edelleen merkittävänä.  

– Suhdannetilanteen arvioinnin kannalta merkittävää on teknologiateollisuuden suuriman päätoimialan, kone- ja metallituoteteollisuuden, tilausten kehitys ilman meriteollisuuden isoja yksittäisiä tilauksia. Huolestuttavasti tämä kertymä laski hieman sekä edelliseen kvartaaliin että vuodentakaiseen verrattuna. Lasku voi olla kausivaihtelun piikkiin menevää heiluntaa, mutta nyt olennaista on, painaako maailmantalouden epävarmuus kysyntää, Mikkonen ennakoi.    

Yleistä kysyntätilannetta mittaava tarjouspyyntöjen saldoluku oli huhtikuussa 14, korkein sitten tammikuun 2022. 

– Epävarmuudesta huolimatta markkinoilla on vielä aktiivisuutta. Yritykset ovat kertoneet viime vuodesta alkaen, että tarjouspyyntöjä tulee, mutta lopullisia ostopäätöksiä harkitaan pitkään ja päätöksiä lykätään. Tilauksia ei uskalleta tehdä yleisen epävarmuuden takia.

Suomen heikko lenkki on TKI-rahoituksen niukkuus

Yritysten sinnikkyydestä kertoo, että rekrytoinnit kasvoivat alkuvuonna hienoisesti, ja alalla tehtiin yli 8 200 rekrytointia. Pitkän aikavälin tarkastelussa taso on kuitenkin edelleen matala. Henkilöstömäärä Suomessa oli maaliskuun lopussa samalla tasolla kuin joulukuun 2025 lopussa, ja lomautusten määrä pysyi ennallaan ja maltillisena, noin 10 800:ssa.

Henkilöstömäärän lasku jatkui tammi–maaliskuussa palvelualoilla eli suunnittelu- ja konsultointialalla sekä tietotekniikassa, mutta valmistavassa teollisuudessa kehitys kääntyi hienoiseen kasvuun.

– Tilauskannat ovat vahvistuneet muun muassa telakoiden ja puolustusteollisuuden vetäminä, ja tämä alkaa vähitellen näkyä myös työllisyydessä, Mikkonen toteaa.

Teknologiateollisuuden maaliskuussa tekemän TeknoBaro-kyselyn mukaan yritykset aikovat edelleen lisätä investointeja merkittävästi, huomattavasta epävarmuudesta huolimatta. Suomalaisyritysten kilpailuasetelmaa heikentää lisäksi se, että muualla Euroopassa yrityksiä tuetaan mittavilla valtiontuilla.

– Energiakriisissäkin Suomen vahvuuksia ovat puhdas energia ja vihreää siirtymää edistävät sekä EU:n määrittelemät kriittiset teknologiat. Heikko lenkkimme on edelleen yrityksille suunnatun T&K-rahoituksen niukkuus, erityisesti kasvua tukevan innovaatiorahoituksen osalta. Yritykset kantavat Suomessa suhteettoman suurta investointiriskiä kansainvälisiin kilpailijoihin verrattuna, ja tämä on ristiriidassa Suomen kasvutavoitteiden kanssa, sanoo toimitusjohtaja Taina Susiluoto.

Yritysten investointiaikeiden vauhdittaminen edellyttää ratkaisuja paitsi investointiympäristöön myös kaupallistamiseen ja vienninedistämiseen. Muun muassa kaivosveron hybridimallin ja datakeskusinvestointien veronpalautusmallin valmistelua tulisi edistää nopeasti.

– Yritykset tarvitsevat varovaisen optimisminsa tueksi pitkäjänteisen näkymän toimintaympäristön ennakoitavuudesta ja kilpailukyvystä. Yritykset sijoittavat tutkimus- ja tuotekehitysinvestointinsa sinne, missä osaaminen, rahoitus ja toimintaympäristö ovat vahvimmat. Tämä on ratkaisevaa Suomen tulevaisuuden kasvulle ja hyvinvoinnille, Susiluoto sanoo.